Turku putosi seitsemänneksi Suomen Vuokranantajien kaupunkirankingissa – asuntosijoitusmarkkinan painopiste on muuttunut

Turun sijoituksen taustalla ei ole yksittäinen heikko osa-alue, vaan asuntosijoitusmarkkinan muuttunut painopiste. Samalla useissa suurissa kaupungeissa menneiden vuosien voimakas rakentaminen näkyy edelleen erityisesti vuokramarkkinoiden toimivuudessa.

”Kun katsotaan pidempää vuokra- tai arvonkehitystä, on Turku edelleen molemmissa neljännellä sijalla. Samalla sijalla se on myös vuokra-asuntojen markkinointiajoissa ja kehitysnäkymissä. Myös väestönkasvussa sekä markkinaehtoisesti vuokralla asuvien osuudessa Turku kuuluu selvästi kärkikymmenikköön. Perustilanne on siis edelleen hyvä”, tiivistää Suomen Vuokranantajien ekonomisti Eemeli Karlsson.

”Haasteet liittyvät ennen kaikkea viime vuosien erittäin voimakkaaseen asuntorakentamiseen. Jokaisena vuonna 2020-luvulla Turkuun on valmistunut enemmän asuntoja kuin uusia asuntokuntia on syntynyt, mikä ei ole kestävää. Ensin markkinoille valmistui runsaasti vapaarahoitteisia vuokra-asuntoja, ja sen jälkeen jo valmiiksi haastavaan markkinatilanteeseen rakennettiin vielä merkittävästi valtion tukemaa tuotantoa. Tässä tilanteessa on perusteltua, että valtion tukeman tuotannon määrä alkaa nyt vähentyä", Karlsson selventää.

Turku kuuluu edelleen maan vahvimpiin opiskelijakaupunkeihin, elinkeinorakenne on monipuolinen ja kaupungin pitkän aikavälin kehitysnäkymät ovat edelleen hyvät. Keskisuuret kaupungit ovat kuitenkin viime vuosina kirineet Turun ohi erityisesti tasapainoisemman vuokramarkkinan ansiosta.

Vuonna 2022 rankingin kärjessä olivat Tampere, Turku, Vantaa ja Helsinki. Nyt kärkisijoja pitävät Rovaniemi, Hämeenlinna, Oulu, Kuopio ja Kokkola. Samalla Helsinki on pudonnut rankingin toiseksi viimeiselle sijalle.

”Tämä kertoo siitä, että asuntosijoittamisen parhaat kaupungit eivät tällä hetkellä ole ne, jotka kasvavat nopeimmin, vaan ne, joissa markkina toimii tasapainoisesti. Vielä muutama vuosi sitten asuntosijoittajaa palkitsi erityisesti voimakas arvonnousu. Nyt markkina suosii aiempaa enemmän kaupunkeja, joissa vuokraustoiminta on vakaata, kassavirtasijoittaminen toimivampaa ja markkina toimii tasapainoisesti. Siksi Turku ei tällä hetkellä yllä rankingin aivan kärkeen", sanoo Suomen Vuokranantajien ekonomisti Eemeli Karlsson.

Karlsson muistuttaa vielä, että kaupungin omilla ratkaisuilla voidaan vaikuttaa kehitykseen myös tulevaisuudessa.

”Turku on jäänyt kyselyissä muita suuria kaupunkeja jälkeen erityisesti joukkoliikenteen toimivuudessa. Samalla tiedetään, että raitiotien varrella sijaitsevat alueet ovat vetovoimaisempia. Tämä näkyy muun muassa asuntojen hinnoissa, yritysten sijoittumishalukkuudessa ja toimistovuokrissa. Myös esimerkiksi Bergenissä raitiotie kohtasi aluksi voimakasta vastustusta, mutta myöhemmin siitä on tullut yksi kaupungin menestystekijöistä ja sen raitiotieverkostoa on sittemmin laajennettu. Turullakin on edellytykset vastaavaan kehitykseen", Karlsson muistuttaa.

Kaupunkiranking perustuu Pellervon taloustutkimuskeskuksen (PTT) kaupunkikohtaisiin laskelmiin asuntosijoittamisen tuottojen kehityksestä, asuntojen markkinointiajoista Vuokraovi.com-sivustolla sekä alueellisiin kehitystekijöihin, kuten Tilastokeskuksen väestöennusteeseen, vuokralla asuvien osuuteen ja Suomen Vuokranantajien Vuokranantaja-barometrin kaupunkikohtaisiin kehitysnäkymiin. Vertailussa on mukana yhteensä 27 kaupunkia, joille PTT on laskenut huoneistotyypeittäin muutokset vuosien 2021–2025 keskimääräiselle vuosittaiselle arvonnousulle ja vuokratuotolle ennen veroja. Tiedotteen liitteistä löytyvät tarkemmat materiaalit Suomen Vuokranantajien kaupunkirankingista. Lisätietoja voi tiedustella ekonomisti Eemeli Karlssonilta.