Syöpäjärjestöt huolissaan syöpälääkkeiden korvausmuutoksen vaikutuksista

Kela on lopettanut tiettyjen syöpälääkkeiden korvaamisen silloin, kun lääkkeet annetaan julkisessa terveydenhuollossa. Muutos ei vaikuta niihin potilaisiin, joille korvausoikeus on myönnetty ennen heinäkuun alkua. Sen sijaan sen jälkeen hoidon aloittavat potilaat voivat päätyä erilaiseen asemaan.

– Vaikka nykyisten potilaiden hoidot jatkuvat ennallaan, herää kysymys siitä, miten uusien potilaiden mahdollisuudet saada tarvitsemansa hoito turvataan. Ei ole hyväksyttävää, että samaa sairautta sairastavat potilaat päätyvät eri asemaan sen perusteella, onko hoito aloitettu ennen vai jälkeen heinäkuun ensimmäisen päivän, sanoo Syöpäjärjestöjen pääsihteeri Juha Pekka Turunen.

Muutos ei myöskään koske yksityisessä terveydenhuollossa annettavia hoitoja. Syöpäjärjestöissä pelätään, että tämä voi johtaa tilanteeseen, jossa potilaiden mahdollisuudet saada tarvitsemansa hoito riippuvat aiempaa enemmän heidän taloudellisesta asemastaan.

– Vakavaa sairautta sairastavan ihmisen hoitomahdollisuudet eivät saa riippua varallisuudesta tai siitä, onko hänellä mahdollisuus käyttää yksityisiä palveluja. Hoidon saatavuuden tulee perustua lääketieteelliseen tarpeeseen, Turunen painottaa.

Hoitosuositusten mukainen hoito on turvattava

Muutos koskee muun muassa multippelin myelooman hoidossa käytettäviä lääkkeitä daratumumabia, teklistamabia ja elranatamabia. Multippeli myelooma on krooninen plasmasolusyöpä, johon sairastuu Suomessa vuosittain noin 400 ihmistä.

– Myelooman kansallisissa hoitosuosituksissa daratumumabi kuuluu keskeisiin hoitovaihtoehtoihin ensilinjassa, ja teklistamabi sekä elranatamabi uusiutuneen tai pitkälle edenneen myelooman myöhempien hoitolinjojen lääkkeisiin. Uudella Kelan linjauksella vaarannetaan sellaisten hoitojen saatavuus, jotka perustuvat tieteelliseen näyttöön ja sisältyvät kansallisiin hoitosuosituksiin. Potilaiden mahdollisuus saada suositusten mukaista hoitoa on turvattava myös jatkossa, toteaa syöpätautien professori Sirpa Leppä Helsingin yliopistosta.

Kelan päätöksen myötä syöpälääkehoitojen kustannuksia siirtyy hyvinvointialueiden vastuulle. Hyvinvointialueiden mukaan kyse on noin 100 miljoonan euron lisäkustannuksista, joihin ei ole varauduttu tämän vuoden budjeteissa.

– Hallinnollisten päätösten pitää olla ennakoitavia. Näin merkittäviä muutoksia ei pitäisi tehdä kesken budjettivuoden tilanteessa, jossa hyvinvointialueet kamppailevat jo valmiiksi vaikean taloustilanteen kanssa. Toimijoilla täytyy olla mahdollisuus varautua suuriin muutoksiin etukäteen, Turunen sanoo.

Syöpäjärjestöt muistuttaa myös, että Suomi käyttää terveydenhuoltoon suhteessa bruttokansantuotteeseen vähemmän varoja kuin muut Pohjoismaat. Samalla syöpään sairastuneiden määrä ja uusien lääkehoitojen tarve kasvavat jatkuvasti.

Potilaat eivät saa jäädä järjestelmän puristuksiin

Syöpäjärjestöjen mukaan tilanne osoittaa, että lääkkeiden arviointi- ja rahoitusjärjestelmä tarvitsee uudistamista.

– Nykyinen kaksikanavainen järjestelmä aiheuttaa epäselvyyksiä ja voi pahimmillaan johtaa siihen, että potilaat joutuvat kärsimään järjestelmän rakenteista ja eri toimijoiden tulkinnoista. Yksikanavaisen järjestelmän kehittäminen on myös yksi kansallisen syöpästrategian tavoitteista, Turunen toteaa.