Suomalaiset satsaavat turvalliseen maksamiseen, kertoo tuore kysely – mutta tulisiko virtuaalisella kirpputorilla tarvita pankkitunnuksia?

Suomalaiset suhtautuvat Finanssiala ry:n (FA) teettämän Maksutavat-tutkimuksen mukaan suomalaiset vakavasti maksamisen turvallisuuteen.

Valtakunnallisesti edustavan kyselyn vastaajista 82 prosenttia huolehtii yleisimmin välttämällä pankkitunnuksilla kirjautumista linkkien kautta. 82 prosenttia ilmoitti myös pitävänsä pankkitunnukset ja salasanat omana tietonaan. Vastaajista 48 prosenttia kertoo, ettei siirry verkkopankkiin tai muihin palveluihin suoraan hakukoneen kautta. Valtaosa on asettanut tileille ja korteille käyttörajoja.

”Suomalaisilla on varautuminen verissä, ja myös halu huolehtia maksamisen turvallisuudesta näkyy tutkimuksessa vahvasti. Joidenkin kysymysten kohdalla luku on yllättävän alhainen — on mahdollista, että asiakkaat eivät ole vielä löytäneet kaikkia pankkien tarjoamia lisäpalveluita, kuten kortin käytön rajaamista ulkomailla ja verkossa. Alle kolmasosa on aktivoinut puhelimeen ilmoituksia tilitapahtumista. Yleisesti ottaen asioissa ollaan kuitenkin oikealla linjalla”, kiittelee FA:n johtava asiantuntija Kirsi Klepp.

Vastaajista 76 prosenttia on asettanut tileilleen euromääräisiä käyttörajoja. Maksukortille osto- tai nostorajoja on asettanut 74 prosenttia vastaajista. Lisäksi 51 prosenttia kertoo siirtäneensä säästöön tarkoitetut varat erilliselle tilille.

”Käyttörajoitusten asettaminen korteille ja tileille on turvallisuusnäkökulmasta järkevää. Päivittäisasiointiin tarkoitetulla käyttötilillä kannattaa säilyttää lähinnä lyhyen aikavälin asiointiin sopivaksi koettu summa rahaa kerrallaan. Suurempia rahamääriä ei kannata makuuttaa käyttötilillä, vaan siirtää ne paremmin tuottaviin kohteisiin. Pankeilta löytyy vaihtoehtoja ja näistä kannattaa kysyä aktiivisesti”, Klepp neuvoo.

Pankkitunnukset eivät voi olla yleisavain koko maailmaan

Kaikkia munia ei tunnetusti kannata laittaa samaan koriin, mutta suomalaisten suosimien tunnistautumistapojen osalta vanha viisaus ei aivan päde. Vastaajista 75 prosenttia kertoo tunnistautuvansa pankkitunnuksilla myös muihin kuin pankin palveluihin, kuten Omakantaan tai Verohallinnon palveluihin. 42 prosenttia kertoo käyttävänsä muihin palveluihin tunnistautuessaan mobiilivarmennetta, ja kansalaisvarmennetta käyttää vain 2 prosenttia vastaajista.

”Pankkitunnukset on hyvä varata vain pankkiasiointiin. Pankkitunnukset ovat huijareille arvokkaita, ja niitä yritetään urkkia kaikin keinoin. Asiaa kannattaa lähestyä niin, että pankki antaa avaimet vain pankkiasiointiin. Pankkitunnuksia ei ole tarkoitettu yleisavaimeksi koko maailmaan ja asiakkaan arkaluontoisimpiin tietoihin kaikkialla. Pelkkien pankkitunnusten hyödyntäminen kaikkiin palveluihin on riskialtista”, Klepp toteaa.

Kaikkea vastuuta tunnistautumisesta ei voi lykätä asiakkaille. Vastuu on myös tunnistautumista edellyttävällä osapuolella. Jos palvelun käyttö edellyttää tunnistautumista, on arvioitava, miten asiakas tunnistetaan.   

”Virtuaaliselle kirpputorille päästäkseen ei luulisi olevan tarvetta pankkitunnuksille, eikä palveluntarjoajan pitäisi kysyä niitä”, Klepp pohtii.

Suomalaiset varautuneet maksamisen häiriöihin

Suomalaiset ovat Maksutavat-tutkimuksen mukaan varautuneet maksamisen häiriöihin erittäin hyvin. Valtaosalta löytyy käteistä, useampia kortteja sekä mobiilisovelluksia ja –lompakoita. Yhtä monipuolista varautumista kannattaisi Kleppin mukaan suosia myös tunnistautumisessa.

”Maksamisessa kaiken ei pidä olla – ei kuvainnollisesti eikä kirjaimellisesti – yhden kortin varassa. Sama koskee sähköistä tunnistautumista. Suomalaiset ovat selkeästi sisäistäneet turvallisuusnäkökulmat erittäin hyvin, mutta voi olla, että kaikista vaihtoehdoista ja eri valintojen mahdollisista seurauksista ei ole vielä tarpeeksi laajasti tietoa. Lähtökohdaksi kannattaa ottaa pankkitunnusten käyttäminen vain pankkiasiointiin”, Klepp linjaa.

Lue lisää

• Tutustu Maksutavat 2026 -tutkimukseen