Uusi suomalaistutkimus mullistaa käsitykset saunomisesta: kosteus ja lämpö on tehokkain yhdistelmä fysiologisen vaikutuksen saavuttamisessa

Tutkimus muuttaa merkittävästi ymmärrystä saunomisesta. Tulosten mukaan saunan fysiologisten vaikutusten ja kokemuksen kannalta keskeistä ei ole ainoastaan korkea lämpötila, vaan ilmankosteus ja sen tehokas säätely löylyn avulla. Tutkimuksen tulokset on julkaistu Temperature-lehdessä*.

Yhteistyössä Jyväskylän yliopiston ja Huippu-urheilun Instituutti KIHUn kanssa tehty tutkimus paljasti, että löylyllä on itsenäinen ja merkittävä vaikutus kehon lämpötilaan ja sykkeeseen riippumatta saunan ilman lämpötilasta. Tulokset vahvistavat, että kosteuden lisääminen löylyllä on tehokas ja nopea tapa säätää olosuhdetta saunomisen aikana. Tutkimuksessa havaittu keskimääräinen sykkeennousu 41,6 lyöntiä minuutissa vastaa rasitukseltaan kevyttä tai keskiraskasta liikuntaa.

Tutkimuksesta tekee ainutlaatuisen se, että aiemmin on mitattu saunan lämpötilaa ja kehon sisälämpötilan muutosta, mutta kosteus ei ole saanut huomiota vaikuttavana tekijänä. Kun nyt mitattiin sekä lämpötilaa että kosteutta, pystyttiin erottelemaan lämpötilan fysiologinen vaikutus ja kosteuden fysiologinen vaikutus.

”On hienoa, että lämpöaltistuksiin liittyvää tutkimusta tehdään, mutta on tärkeää selvittää myös muut saunan olosuhteet, kuten me nyt teimme. Kosteus on ulottuvuus, jota ei ole aiemmin juurikaan tutkittu. Nyt tiedämme, että kosteus on avaintekijä ja löyly on saunojan tärkein työkalu oman kokemuksensa säätelyyn. Tutkimus antaa siis tieteellisen selityksen sille, miksi suomalaiset ovat aina vaistomaisesti heittäneet löylyä”, toteaa Harvian innovaatio- ja teknologiajohtaja Timo Harvia. ”Jaamme mielellämme tätä tietoa myös muille tutkijoille edistääksemme laajempaa ymmärrystä saunan terveysvaikutuksista.”

Tutkimus osoitti, että saunahuoneen suhteellinen kosteus oli 6 % ryhmässä, joka ei heittänyt löylyä, kun taas eniten löylyä heittäneessä ryhmässä suhteellinen kosteus nousi 59 %:iin. Kosteuden 53 prosenttiyksikön ero on merkittävä ja vastaa lähes 0,5 °C:een nousua kehon ydinlämmössä. Jotta monet saunan hyvinvointihyödyistä saavutetaan, kehon ydinlämmön on yleensä noustava noin 0,5–2 °C. Löyly on ratkaisevan tärkeää tämän saavuttamiseksi tehokkaasti.

Löydöksellä on myös merkittäviä ympäristö- ja kustannusvaikutuksia. Koska tehokas saunakokemus ei vaadi äärimmäisen korkeita lämpötiloja, saunominen matalammassa lämpötilassa vähentää sähkösaunojen energiankulutusta.

Kosteus yhdessä lämmön kanssa on saunan terveysvaikutusten salaisuus

Perinteisesti on ajateltu, että mitä kuumempi sauna, sitä voimakkaampi vaikutus. Lämpötilan aikaan saama vaikutus on edelleen merkittävin, mutta kosteudella on oma, itsenäinen vaikutuksensa. Löylyhöyryn tiivistyminen iholle nostaa kehon lämpökuormaa nopeammin ja tehokkaammin kuin pelkkä kuiva, kuuma ilma.

Tämä tarkoittaa, että saunoja voi saavuttaa voimakkaan ja tehokkaan lämpövaikutuksen ilman tukahduttavan kuumaa ilmaa. Kosteuden avulla saunomisesta tulee miellyttävämpää, ja se mahdollistaa pidemmät ja rentouttavammat saunahetket.

”Harvian omissa tutkimuksissa olemme havainneet kosteuden merkityksen. Kun löylystä syntyvä vesihöyry alkaa tiivistyä saunan kylmimpään pintaan eli ihmiseen, siihen sitoutunut lämpöenergia vapautuu suoraan kehoon. Mittaustemme perusteella tämä voi tuottaa hetkellisesti useiden satojen wattien lisälämmitystehon. Kehoon siirtyvä lämpö käynnistää saunomiselle tyypillisiä fysiologisia vasteita, joten löyly ei ainoastaan muuta saunan tuntumaa, vaan vaikuttaa myös siihen, kuinka voimakkaan lämpöärsykkeen sauna elimistölle tuottaa”, Timo Harvia jatkaa.

Tietoa tutkimuksesta

Tutkimuksessa selvitettiin, miten saunan ilman lämpötila ja suhteellinen ilmankosteus vaikuttavat kehon välittömiin sydän- ja verenkiertoelimistön sekä lämmönsäätelyn reaktioihin. Asetelma vastasi tyypillistä suomalaista saunomiskokemusta, jossa osallistujat saivat vapaasti heittää löylyä.

Tutkimukseen osallistui yhteensä 69 tervettä aikuista, joista viidenkymmenen osallistujan (32 miestä ja 18 naista) tietoja hyödynnettiin tutkimuksen analyysissä. Kukin osallistuja saunoi neljä 10 minuutin jaksoa, joiden välissä oli 30 minuutin palautumistauko. Käytössä oli neljä eri tavoin lämmitettyä saunaa: sähkö-, puu-, kaasu- ja vetylämmitteinen sauna. Kaikissa saunoissa oli noin 75 asteen lämpötila. Saunomisen aikana osallistujilta mitattiin muun muassa kehon sisälämpötilaa, sykettä, ihon lämpötilaa ja koettuja tuntemuksia. Samaan aikaan saunan olosuhteita, kuten lämpötilaa ja ilmankosteutta, seurattiin tarkasti useista mittauspisteistä, jotta ympäristön ja kehon reaktioiden väliset yhteydet voitiin luotettavasti osoittaa.

Tutkimuksen datan keräsivät Harvia ja KIHU, ja tutkimusjulkaisusta vastasi Jyväskylän yliopisto. Tutkimuksen rahoitti Toyota.

Lue lisää tutkimuksesta täältä.

* Temperature-lehti julkaisee artikkeleita elävän aineen ja lämpötilan vuorovaikutuksesta keskittyen kehon lämpötilansäätelyn lääketieteelliseen fysiologiaan.

Lisätiedot:

IIda Laatikainen-Raussi, yhteyshenkilö. Jyväskylän yliopisto, p. +358  40 065 5816 iida.e.m.laatikainen-raussi@jyu.fi

Timo Harvia, innovaatio- ja teknologiajohtaja.  Timo Harviaa koskevat haastattelupyynnöt koordinoi Roosa Hytönen, puh. +358 50 556 7825, roosa.hytonen@harvia.com

Tietoa Harviasta

Harvia on liikevaihdolla mitattuna yksi maailman johtavista saunamarkkinalla toimivista yhtiöistä. Yhtiön tuotemerkit ja tuotevalikoima ovat markkinalla hyvin tunnettuja, ja yhtiön kokonaisvaltainen tuotevalikoima pyrkii vastaamaan sekä kuluttajien että ammattilaisten tarpeisiin kansainvälisellä saunamarkkinalla.

Harvian liikevaihto vuonna 2025 oli 198,9 miljoonaa euroa. Konsernin palveluksessa työskentelee yli 700 alan ammattilaista Suomessa, Yhdysvalloissa, Saksassa, Romaniassa, Kiinassa ja Hongkongissa, Itävallassa, Italiassa ja Ruotsissa. Muuramessa Harvian pääkonttorin yhteydessä sijaitsee myös yhtiön suurin saunojen ja saunakomponenttien tuotantolaitos. Lue lisää: https://harviagroup.com/fi/

Tietoa Jyväskylän yliopistosta ja KIHUsta

Jyväskylän yliopiston liikuntatieteellinen tiedekunta on Suomen ainoa liikunta- ja terveystieteisiin erikoistunut koulutus- ja tutkimusyksikkö ja kansainvälisesti merkittävä tieteellinen yhteisö, joka edistää fyysistä aktiivisuutta ja hyvinvointia. Tiedekunta kouluttaa liikunta- ja terveystieteiden asiantuntijoita ja tuottaa uutta tutkimustietoa yksilön ja yhteiskunnan hyvinvoinnin edistämiseksi.

Huippu-urheilun Instituutti KIHU tarjoaa tieteellistä tukea huippu-urheilulle sekä urheilun tutkimusta, kehitystä ja innovaatioita. KIHU hyödyntää tutkimustietoa, uutta teknologiaa ja innovaatioita parhaiden käytäntöjen luomiseksi valmennukseen ja urheilun päätöksentekoon. Se kokoaa yhteen eri verkostoja ja raivaa yhteistyössä tietä kohti kansainvälistä menestystä ja kansakuntaa yhdistäviä urheiluhetkiä.