Syömishäiriötä sairastavilla ja heidän sisaruksillaan todetaan tavallista useammin autismi, ADHD, nykimishäiriö ja pakko-oireinen häiriö
14.7.2026 08:15:29 EEST | Helsingin yliopisto | Tiedote
Yhteisesiintyvyyden taustalla on jaettua perinnöllistä alttiutta sekä todennäköisesti myös yhteisiä ympäristötekijöitä.
Syömishäiriöt ovat monitekijäisiä mielenterveyden häiriöitä, joita sairastavilla esiintyy samanaikaisesti myös neurokehityksellisiä häiriöitä sekä muita psykiatrisia sairauksia.
Tutkimuksessa selvitettiin autismin, ADHD:n, nykimishäiriön ja pakko-oireisen häiriön esiintyvyyttä syömishäiriötä sairastaneilla henkilöillä sekä heidän sisaruksillaan koko Suomen väestön kattavan rekisteriaineiston pohjalta.
Syömishäiriötä sairastavilla sekä heidän täyssisaruksillaan havaittiin selvästi suurentunut todennäköisyys autismille, ADHD:lle, pakko-oireiselle häiriölle, sekä nykimishäiriöille mukaan lukien Touretten oireyhtymä. Puolisisaruksilla ei havaittu kohonnutta todennäköisyyttä tutkimuksen kohteena oleville neurokehityksellisille häiriöille. Yhteisesiintyvyyden taustalla on jaettua perinnöllistä alttiutta sekä todennäköisesti myös yhteisiä ympäristötekijöitä.
– Silmiinpistävän yleistä autismi on pojilla ja miehillä, joilla on anoreksia tai epätyypillinen syömishäiriö. Heistä jopa 10 %:lla oli autismidiagnoosi, eli autismin esiintyvyys on noin 17-kertainen verrokkiväestöön nähden, tutkija Emma Saure toteaa.
Neurokirjon häiriöiden ja niiden piirteiden tiedetään lisäävän todennäköisyyttä syömishäiriön pitkittymiselle. Tämän vuoksi neurokirjon häiriöt olisi tärkeä pyrkiä tunnistamaan ja huomioimaan syömishäiriötä hoidettaessa.
– Syömishäiriötä ja samanaikaista neurokehityksellistä häiriötä sairastavat hyötyvät hoidosta heikommin, jos neurokehityksellisiä erityispiirteitä ei tunnisteta ja huomioida hoidossa. Siksi niiden havainnointi, ymmärtäminen ja huomiointi hoidon eri vaiheissa on tärkeää. Näin voidaan tarjota yksilöllisempää ja potilaan tarpeisiin paremmin vastaavaa hoitoa, professori Anu Raevuori sanoo.
Avainsanat
Yhteyshenkilöt
Helsingin yliopiston mediapalvelu
Puh:02941 22622mediapalvelu@helsinki.fiEmma SaurePost doc -tutkijaHelsingin yliopisto
Emma.Saure@helsinki.fiAnu RaevuoriProfessoriHelsingin yliopisto
Anu.Raevuori@helsinki.fiPia PurraViestinnän asiantuntijaHelsingin yliopisto
Puh:02941 24205Pia.Purra@helsinki.fiLinkit
Tietoja julkaisijasta
Helsingin yliopisto on yli 40 000 opiskelijan ja työntekijän kansainvälinen yhteisö, joka tuottaa tieteen voimalla kestävää tulevaisuutta koko maailman parhaaksi. Se sijoittuu kansainvälisissä yliopistovertailuissa maailman sadan parhaan yliopiston joukkoon. Monitieteinen yliopisto toimii neljällä kampuksella Helsingissä sekä Lahden, Mikkelin ja Seinäjoen yliopistokeskuksissa. Lisäksi sillä on kuusi tutkimusasemaa eri puolilla Suomea ja yksi Keniassa. Yliopisto on perustettu vuonna 1640.
Tilaa tiedotteet sähköpostiisi
Haluatko tietää asioista ensimmäisten joukossa? Kun tilaat tiedotteemme, saat ne sähköpostiisi välittömästi julkaisuhetkellä. Tilauksen voit halutessasi perua milloin tahansa.
Lue lisää julkaisijalta Helsingin yliopisto
Suurrahoitus biodiversiteetin ja maaperän terveyden yhteyksien selvittämiseen10.7.2026 15:09:26 EEST | Tiedote
Novo Nordisk -säätiö on myöntänyt 10 miljoonan euron rahoituksen Helsingin yliopiston johtamalle tutkimushankkeelle, jossa selvitetään, kuinka maaperän biodiversiteetti vaikuttaa sen terveyteen, tuottavuuteen ja vakauteen.
Yliopistojen C-valintakokeen pisteytyksessä virheitä8.7.2026 17:08:01 EEST | Tiedote
Kokeeseen osallistuneet hakijat voivat tehdä oikaisuvaatimuksen kokeen arvioinnista 16.7.2026 mennessä. Tieto asiasta on lähetetty kokeeseen osallistuneille sähköpostitse.
Aurinkoa vanhempi: tähtitieteilijät ovat löytäneet uusia vihjeitä 3I/ATLAS-komeetan alkuperästä6.7.2026 12:33:00 EEST | Tiedote
Tähtienvälisen 3I/ATLAS-komeetan koostumuksesta on tehty tarkkoja havaintoja Euroopan eteläisen observatorion Very Large Telescope -teleskoopilla (ESO:n VLT). Tulokset valottavat komeetan muodostumishistoriaa uudella tavalla ja viittaavat siihen, että se saattaa olla paljon Aurinkoa vanhempi.
Helsingin yliopistoon valittiin kevään toisessa yhteishaussa lähes 5 000 uutta opiskelijaa2.7.2026 11:08:41 EEST | Tiedote
Helsingin yliopisto oli jälleen Suomen suosituin yliopisto sekä ensisijaisten hakijoiden että hakijoiden kokonaismäärän perusteella.
Perinnöllinen silmäsairaus voi jäädä tunnistamatta vuosikymmeniksi.2.7.2026 10:26:57 EEST | Tiedote
Suomessa voi elää jopa 800 harvinaista silmäsairautta aiheuttavan geenivirheen kantajaa, mutta vain murto-osa heistä on tunnistettu. Sairaus sekoitetaan usein muihin silmätulehduksiin, mikä voi viivästyttää diagnoosia vuosikymmeniä.
Uutishuoneessa voit lukea tiedotteitamme ja muuta julkaisemaamme materiaalia. Löydät sieltä niin yhteyshenkilöidemme tiedot kuin vapaasti julkaistavissa olevia kuvia ja videoita. Uutishuoneessa voit nähdä myös sosiaalisen median sisältöjä. Kaikki tiedotepalvelussa julkaistu materiaali on vapaasti median käytettävissä.
Tutustu uutishuoneeseemme