Ympäristöväittämiin täsmällisyyttä – pelkät vihreät lupaukset eivät enää riitä

Ympäristöväittämällä tarkoitetaan väittämää, jossa suoraan tai epäsuorasti viitataan hyödykkeen ympäristövaikutuksiin. Väittämä voi liittyä hyödykkeen tai sen osan valmistukseen, pakkaamiseen, jakeluun, kulutukseen tai vaikkapa hävittämiseen. ICC:n mukaan markkinoijan on pystyttävä esittämään ympäristöväittämänsä tueksi luotettavaa tieteellistä näyttöä.   

Esimerkiksi ilmaisut ympäristöystävällinen tai kestävä ovat yleisiä ympäristöväittämiä.  

 “Markkinoinnissa ei saa väärinkäyttää kuluttajan huolta ympäristöstä. ICC:n säännöt ovat kiristäneet mahdollisuuksia käyttää ympäristöväittämiä ”, sanoo Keskuskauppakamarin markkinointioikeudellisten asioiden pääsihteeri Paula Paloranta.  

Muutokset eivät Palorannan mukaan rajoitu itsesääntelyyn sillä kuluttajansuojalakia uudistetaan keväällä 2027 vihreän siirtymän kuluttajansuojadirektiivin täytäntöönpanon yhteydessä. Samalla valtioneuvoston asetuksen niin sanottua mustaa listaa täydennetään siten, että yleistä ympäristöväittämää ei saa käyttää, jos elinkeinonharjoittaja ei pysty osoittamaan väittämän kannalta merkityksellistä, tunnustettua erinomaista ympäristönsuojelullista tasoa.  

“Esimerkiksi yksittäinen ympäristöön liittyvä parannus tuotteessa ei yleensä riitä perustelemaan yleistä ympäristöväittämää. Ympäristöväittämien käyttö vaatiikin jatkossa yrityksiltä suurta huolellisuutta. Epämääräinen väittämä ympäristöhyödyistä voi olla kuluttajalle moniselitteinen, jolloin markkinointi voidaan katsoa harhaanjohtavaksi”, Paloranta sanoo.  

Palorannan mukaan ICC:n säännöissä täysin uutta on säännös, joka koskee tulevaisuuteen suuntautuvia ympäristöväittämiä. Tällainen väittämä ilmaisee yrityksen ympäristövaikutuksia koskevan tavoitteen.   

“Tällaisesta tavoitteesta kertoessaan yrityksellä on oltava selkeä suunnitelma, jolla pyrkimys on mahdollista saavuttaa ilmoitetussa aikataulussa”, sanoo Paloranta.  

Yritykset voivat saada apua Keskuskauppakamarin liiketapalautakunnalta ympäristöväittämiin. Yritys voi pyytää ennakkolausuntoa, jossa arvioidaan tietyn ympäristöväittämän käyttämisen edellytyksiä yrityksen markkinoinnissa. Kuluvan vuoden aikana lautakunta on antanut tällaista tulkinta-apua lukuisille yrityksille.   

Keskuskauppakamarin liiketapalautakunta antaa pyynnöstä lausuntoja siitä, onko elinkeinotoiminnassa tehty toimenpide hyvän liiketavan vastainen tai muutoin sopimaton. Liiketapalautakunta käsittelee muun muassa harhaanjohtavaa ja vertailevaa markkinointia, toisen yrityksen maineen ja tunnettuuden hyväksikäyttöä, kilpailijan halventamista sekä jäljittelyä koskevia asioita. Lautakunnalta voi pyytää myös ennakkolausuntoa suunnitellun menettelyn hyvän liiketavan mukaisuudesta. Liiketapalautakunta on perustettu vuonna 1937.