Tutkijat selvittävät merikotkan poikasten liikkumista huippuluokan GPS-laitteilla
16.7.2026 09:00:00 EEST | Turun yliopisto | Tiedote
Turun yliopiston uusi hanke valottaa, kuinka nuoret merikotkat hyödyntävät ympäristöään itsenäistymisen kriittisissä alkuvaiheissa. Kevyet GPS-laitteet tallentavat kunkin kotkan sijainnin ja liikkeet, ja sisäänrakennetut kiihtyvyysanturit mittaavat poikasten yksityiskohtaisia käyttäytymismalleja.

20 merikotkan poikasta merkittiin kesäkuussa uusimmilla GPS-laitteilla Varsinaisessa Suomessa. Turun yliopiston biologian laitoksella toteutettavaa hanketta rahoittaa Suomen Akatemia.
Hankkeessa seurataan kymmentä sisarusparia vuodelta 2026 sekä kymmentä paria vuodelta 2027. Merkityt linnut ovat monenlaisissa elinympäristöissä sijaitsevista pesistä: ulko- ja sisäsaaristossa, rannikon pesimäpaikoilla sekä sisämaan puolella järvenranta-alueilla.
Eri ympäristöistä peräisin olevien poikasten vertaileminen auttaa tutkijoita ymmärtämään paremmin, miten elinympäristö muokkaa merikotkien varhaista käyttäytymistä ja liikkumista.
– Merikotka on tärkeä huippupeto ja suojelun menestystarina Suomessa, mutta tiedämme yhä yllättävän vähän siitä, miten nuoret linnut oppivat suunnistamaan ja selviytymään niin erilaisissa maisemissa, sanoo projektin johtaja, akatemiatutkija Carina Nebel.
Apuna uusin teknologia
Nykyaikaisen GPS- ja kiihtyvyysanturiteknologian avulla tutkijat voivat nyt seurata merikotkan poikasia ennennäkemättömän tarkasti, Nebel kertoo.
Kevyet GPS-laitteet tallentavat kunkin kotkan sijainnin ja liikkeet, kun taas sisäänrakennetut kiihtyvyysanturit mittaavat yksityiskohtaisia käyttäytymismalleja, kuten lepoa, ruokailua tai aktiivista lentoa.
– Tämä yhdistelmä tarjoaa aiempia GPS-laitteita huomattavasti kattavamman kuvan siitä, miten poikaset laajentavat vähitellen elinalueitaan, valitsevat metsästys- ja lepopaikkoja sekä reagoivat ihmisen toimintaan ja ympäristömuutoksiin.
Tiedot auttavat myös ymmärtämään paremmin tuulivoimaloiden vaikutuksia lajiin. Erityisesti tutkijat tarkkailevat lintujen liikkumismalleja tuuliturbiinien läheisyydessä. Näin voimaloita voitaisiin tulevaisuudessa suunnitella paremmin törmäysten ehkäisemiseksi.
Jopa 10 vuoden seurata-aika
Tutkijat toivovat voivansa seurata nuoria merikotkia useita vuosia – mieluiten siihen asti, kunnes ne alkavat asettua pesimään.
– Suomen populaatiossa tämä tapahtuu tyypillisesti vasta 8–10 vuoden iässä, mutta se voi tapahtua jo aikaisemminkin, sanoo projektiin osallistuva ekologian professori Toni Laaksonen.
Kenttätyö tehdään tiiviissä yhteistyössä Sääksisäätiön merikotkatyöryhmän vapaaehtoisten kanssa. Heidän pitkäaikainen sitoutumisensa petolintujen seurantaan ja suojeluun on mahdollistanut laajamittaiset seurantahankkeet.
Jotta lintuja voitaisiin suojella niiden haavoittuvimmassa vaiheessa, yksityiskohtaiset GPS-reittitiedot julkaistaan vasta, kun nuoret kotkat ovat lähteneet syntymäalueiltaan. Tuloksena syntyvä avoin data on arvokas tietolähde tutkijoille, luonnonsuojelijoille ja laajemmalle yleisölle, joka on kiinnostunut yhden Suomen tunnetuimman linnun liikkumisesta.
Avainsanat
Yhteyshenkilöt
Carina Nebel
Puh:+358468892905carina.nebel@utu.fiwww.utu.fi/fi/ihmiset/carina-nebelTurun yliopiston viestintä
viestinta@utu.fiwww.utu.fi/medialleKuvat
Turun yliopisto on 25 000 opiskelijan ja työntekijän innostava ja kansainvälinen akateeminen yhteisö. Rakennamme kestävää tulevaisuutta monitieteisellä tutkimuksella, koulutuksella ja yhteistyöllä.
Tilaa tiedotteet sähköpostiisi
Haluatko tietää asioista ensimmäisten joukossa? Kun tilaat tiedotteemme, saat ne sähköpostiisi välittömästi julkaisuhetkellä. Tilauksen voit halutessasi perua milloin tahansa.
Lue lisää julkaisijalta Turun yliopisto
Eettinen johtaminen ei ole vain johtajan vastuulla sote-alalla – myös organisaation rakenteet ratkaisevat6.7.2026 09:45:06 EEST | Tiedote
Sote-alalla eettisen johtamisen onnistuminen edellyttää, että organisaation rakenteet tukevat eettiseen toimintaan sitoutunutta johtoa.
Koroisista löytyi Turun piispan keskiaikainen kivikartano2.7.2026 14:17:31 EEST | Tiedote
Kesäkuussa tehdyissä arkeologisissa kaivauksissa selvisi, että Turun keskiaikaisilla piispoilla on ollut kivikartano Koroisissa. Tällaisia kivitalon jäänteitä ei Turun keskiaikaisen kaupunkialueen ulkopuolella ole tutkijan mukaan juurikaan tottunut näkemään.
Kasvitieteellinen puutarha normaalisti auki kesälomakauden – peruskorjauksen valmistelu alkaa elokuussa2.7.2026 09:00:00 EEST | Tiedote
Turun yliopiston kasvitieteellisen puutarhan peruskorjaus on etenemässä toteutusvaiheeseen. Kasvitieteellisen puutarhan peruskorjauksen pääurakoitsijaksi on valittu Rakennustoimisto Lainio & Laivoranta Oy.
Uusi tutkimus kumosi aiemman oletuksen: fyysinen rasitus ei lisännyt syöpäkasvaimen verenvirtausta1.7.2026 10:04:56 EEST | Tiedote
Aiemmat tutkimukset ovat viitanneet siihen, että esimerkiksi kuntopyörän polkeminen lääkeainetiputuksen aikana voisi edistää lääkeaineen ohjautumista syöpäkasvaimeen. Turkulaistutkijat mittasivat ensimmäisinä maailmassa syöpäkasvaimen verenvirtausta fyysisen rasituksen aikana, eikä tulos tue aiempaa käsitystä.
Turun yliopiston opiskelijavalinnan tulokset julkaistu – mukana 249 lisäaloituspaikkaa29.6.2026 14:56:34 EEST | Tiedote
Turun yliopisto teki kevään 2026 toisessa yhteishaussa jälleen oman hakijamääräennätyksen ja oli maan toiseksi suosituin korkeakoulu kokonaishakijamäärällä laskettuna. Turun yliopistoon hakemuksen jätti yhteensä 35 094 hakijaa, joista ensisijaisia hakijoita oli 10 213.
Uutishuoneessa voit lukea tiedotteitamme ja muuta julkaisemaamme materiaalia. Löydät sieltä niin yhteyshenkilöidemme tiedot kuin vapaasti julkaistavissa olevia kuvia ja videoita. Uutishuoneessa voit nähdä myös sosiaalisen median sisältöjä. Kaikki tiedotepalvelussa julkaistu materiaali on vapaasti median käytettävissä.
Tutustu uutishuoneeseemme

