Euroopan komission Suomen-edustusto

Komissio vauhdittaa Euroopan kilpailukykyä, hiilestä irtautumista ja omavaraisuutta sähköistämisen toimintasuunnitelmalla ja päästökaupan uudistuksella

17.7.2026 14:36:29 EEST | Euroopan komission Suomen-edustusto | Tiedote

Jaa

Komissio on esittänyt tänään sähköistämistä edistävän toimintasuunnitelman, jonka tavoitteena on tehdä Euroopasta ensimmäinen sähköön perustuva maanosa. Samalla komissio ehdottaa hiilimarkkinoiden vahvistamista, jotta ne tukevat entistä tehokkaammin EU:n teollisuuden puhdasta siirtymää ja sähköistymistä.

Euroopan riippuvuus fossiilisten polttoaineiden tuonnista on altistanut sen toistuvasti geopoliittisille häiriöille. Ne ovat nostaneet energian hintoja sekä kotitalouksissa että yrityksissä ja heikentäneet Euroopan kilpailukykyä. Vaikka 70 prosenttia EU:n sähköstä tuotetaan jo eurooppalaisista puhtaista energialähteistä, energian loppukulutuksen sähköistymisaste on pysynyt viimeisen vuosikymmenen ajan 23 prosentissa. Siksi sähköistymistä on vauhditettava erityisesti teollisuudessa, liikenteessä ja rakennuksissa.

Komissio arvioi osana vuoden 2030 jälkeistä energiaunionipakettia ohjeellisen tavoitteen nostaa sähköistymisaste 46 prosenttiin vuoteen 2040 mennessä. Tämän tavoitteen saavuttaminen voisi pienentää EU:n fossiilisten polttoaineiden tuontilaskua 260 miljardilla eurolla vuodessa vuoteen 2040 mennessä. Sähköistyminen hyödyttää merkittävästi myös EU:n taloutta. Siirtymä edellyttää kuitenkin mittavia investointeja 

Vuonna 2005 käynnistetty EU:n päästökauppajärjestelmä on tuottanut yli 270 miljardia euroa tuloja, jotka on investoitu uudelleen innovaatioihin, teollisuuden hiilestä irtautumiseen ja Euroopan energiajärjestelmän uudistamiseen. Samalla järjestelmä on auttanut vähentämään sen piiriin kuuluvien toimialojen päästöjä 50 prosentilla ja lisännyt toimintaympäristön ennakoitavuutta.

Geopoliittinen ja taloudellinen toimintaympäristö on kuitenkin muuttunut, ja EU:n teollisuuteen kohdistuu yhä enemmän paineita. Ilmastotoimien jatkamisen ohella EU:n keskeistä hiilestä irtautumisen välinettä – päästökauppajärjestelmää – on uudistettava niin, että siitä tulee kilpailukykyä, innovaatioita ja investointeja vahvistava moottori.

Päästökauppajärjestelmän uudistus tukee investointeja vuoteen 2040 ulottuvien tavoitteiden saavuttamiseksi

Uudistuksen tavoitteena on keventää teollisuuden taakkaa ja säilyttää samalla päästökauppajärjestelmän keskeinen rooli ilmasto- ja energiasiirtymässä EU:n ilmastolain mukaisesti. Päästökaton lineaarista vähennyskerrointa muutetaan siten, että se on 3,7 prosenttia vuosina 2031–2035 ja 1,7 prosenttia vuosina 2036–2040. Näin päästövähennyspolku vastaa paremmin EU:n ilmastotavoitteita. Lisäksi enintään kaksi prosenttia päästövelvoitteista voidaan kattaa laadukkailla kansainvälisillä päästöhyvityksillä, joilla rahoitetaan vähähiilistämishankkeita EU:n ulkopuolella.

Uudistetussa päästökauppajärjestelmässä painotetaan investointeja. Teollisuuden vähähiilistämispankki voi tukea teollisuuden vähähiilistämistä laajasti eri puolilla Eurooppaa 100 miljardilla eurolla. Ennen vuotta 2030 käyttöön otettava investointien vauhdittaja ETS Investment Booster toimii pankin ensimmäisenä vaiheena. EU:n päästökauppajärjestelmän innovaatiorahastosta tuetaan edelleen innovatiivisten puhtaiden teknologioiden ensimmäisiä kaupallisia sovelluksia monilla eri aloilla. Lisäksi jäsenmaiden on käytettävä 50 prosenttia kansallisista päästökauppajärjestelmän tuloistaan investointeihin, joilla pyritään irrottamaan päästökauppajärjestelmän piiriin kuuluvia aloja hiilestä. Näin investointeja syntyisi ennen vuotta 2030 yhteensä yli 100 miljardia euroa.

Yritysten maksuttomia päästöoikeuksia jatketaan vuoden 2030 jälkeen, mutta niiden myöntäminen sidotaan entistä tiiviimmin hiilestä irtautumiseen edistäviin investointeihin Euroopassa. Kansalliset päästökauppajärjestelmän tulot on investoitava uudelleen päästökauppajärjestelmän piiriin kuuluviin toimialoihin. Näin teollisuuden maksamat varat palautuvat teollisuuden käyttöön ja kannustavat investoimaan puhtaaseen siirtymään.

Komissio ehdottaa myös pysyvien hiilenpoistojen sisällyttämistä päästökauppajärjestelmään. Tämä lisää joustavuutta toimialoille, joiden päästöjä on vaikeinta vähentää, ja vauhdittaa samalla hiilenpoistoteknologioiden käyttöönottoa.

Erillisellä vertailuarvoja koskevalla ehdotuksella pyritään lisäämään teollisuuden maksuttomia päästöoikeuksia kuuden miljardin euron arvosta vuosina 2026–2030. Hiilirajamekanismin (CBAM) piiriin kuuluvilla toimialoilla maksuttomien päästöoikeuksien vähentämistä hidastetaan ja niiden asteittaista käytöstä poistamista jatketaan vuoteen 2038 saakka.

Komissio ehdottaa myös markkinavakausvarannon uudistamista, jotta markkinoiden vakaus ja investointien ennakoitavuus paranisivat, markkinoiden likviditeetti säilyisi ja hintavaihtelut pysyisivät hallinnassa. EU:n päästökauppajärjestelmää vahvistetaan myös lento- ja meriliikenteessä, ja sen soveltamisala laajennetaan jätteenpolttoon.

Sähköistämistä edistävä toimintasuunnitelma

Sähköistymiselle on edelleen monia esteitä. Liian moni innovatiivinen teknologia ei koskaan etene kaupalliseen käyttöön.

Toimintasuunnitelmassa keskitytään kaventamaan sähkön ja fossiilisten polttoaineiden välistä kustannuseroa sekä vauhdittamaan sähköön perustuvien puhtaiden teknologioiden, kuten lämpöpumppujen, sähköautojen ja akkujen, käyttöönottoa kaikkialla Euroopassa.

Ehdotuksella pyritään varmistamaan, ettei sähköä veroteta kaasua ankarammin. Lisäksi toimintasuunnitelmassa esitetään keinoja alentaa sähköistämisteknologioiden alkuinvestointeja rakennuksissa, liikenteessä ja teollisuudessa. Sähköistämisen mahdollistamiseksi myös sähköverkkojen rakentamista ja vahvistamista on nopeutettava.

Suunnitelmassa puututaan myös muihin esteisiin, kuten innovatiivisten sähköistämisratkaisujen hitaaseen käyttöönottoon. Tavoitteena on edistää investointikelpoisten hankkeiden kehittämistä sekä puhtaan energiateknologian tuotantokapasiteetin kasvattamista. Lähestymistapa kattaa koko arvoketjun osaamiseen tehtävistä investoinneista aina uusien työpaikkojen luomiseen asti.

Lisätietoa laajemmassa tiedotteessa: https://ec.europa.eu/commission/presscorner/detail/en/ip_26_1596

Yhteyshenkilöt

Euroopan komission Suomen-edustusto

Euroopan komission Suomen-edustuston tehtävänä on:

- Tiedottaa Euroopan unionin toiminnasta ja sen vaikutuksista Suomessa.
- Tarjota suomalaisille tiedotusvälineille ja suoraan kansalaisille tietoa EU:n toimista ja päätöksistä
toimia EU-komission edustajana Suomessa.
- Raportoida komissiolle tärkeistä poliittisista, taloudellisista ja yhteiskunnallisista kehityskuluista Suomessa.

Euroopan komission Suomen-edustuston kotisivu: https://finland.representation.ec.europa.eu/index_fi

Tilaa tiedotteet sähköpostiisi

Haluatko tietää asioista ensimmäisten joukossa? Kun tilaat tiedotteemme, saat ne sähköpostiisi välittömästi julkaisuhetkellä. Tilauksen voit halutessasi perua milloin tahansa.

Lue lisää julkaisijalta Euroopan komission Suomen-edustusto

EU:n uusi toimintasuunnitelma ohjaa tekoälyn käyttöä kyberturvallisuudessa7.7.2026 16:07:56 EEST | Tiedote

Euroopan komissio on esittänyt toimintasuunnitelman, miten kehittyneitä tekoälymalleja voidaan hyödyntää kyberturvallisuudessa ja miten siihen liittyviä riskejä voidaan toisaalta torjua koordinoidusti. Uudet kehittyneet tekoälymallit mullistavat kyberturvallisuuden. Tekoälyn avulla rikolliset voivat tunnistaa haavoittuvuuksia, automatisoida hyökkäyksiä sekä kasvattaa ja nopeuttaa kyberhäiriöiden tehtailua. Toimintasuunnitelma perustuu tekoälyä ja kyberturvallisuutta koskevaan EU:n sääntelyyn, joka on ainutlaatuista maailman mittakaavassa. Suunnitelman avulla jäsenmaat, teollisuus ja EU:n tason organisaatiot pystyvät vahvistamaan digitaalisen toimintaympäristömme kyberturvallisuutta kehittyneen tekoälyn mukanaan tuomia haavoittuvuuksia vastaan. Tekoälymallien arviointi Tehokas suojautuminen edellyttää ymmärrystä siitä, miten uusia teknologioita voidaan käyttää – ja toisaalta hyödyntää rikollisiin tarkoituksiin. Tekoälysäädös edellyttää, että kehittyneet tekoälymallit on arvioitava ja ni

EU-kommissionen ger 40 miljoner för att trygga undervattenskablarna och utveckla reparationskapaciteten23.6.2026 13:42:53 EEST | Pressmeddelande

De två första regionala kabelnaven kommer att inrättas i Östersjön och Medelhavet med 5,8 miljoner euro i EU-finansiering. I dag utlyser kommissionen också en ansökningsomgång på 40 miljoner euro för att öka EU:s kapacitet att reparera undervattenskablar för kommunikation. Dessa två åtgärder bidrar till verkställandet av EU:s handlingsplan för kabelsäkerhet, tryggar Europas kritiska undervattenskablar för data- och energiöverföring och stärker vår kollektiva kapacitet att övervaka, upptäcka och reagera på hot mot kritisk undervattensinfrastruktur. De första regionala kabelnaven Östersjöns regionala kabelnav stärker de övervaknings- och insatsmekanismerna i Östersjön och finansieras med 2,5 miljoner euro. Projektet kommer att stärka de nationella och gränsöverskridande säkerhetscentrumen, främja plattformarna för informationsutbyte och förbättra kapaciteten att upptäcka och förebygga hot mot kritisk marin infrastruktur i detta särskilt känsliga område. Finland samordnar navets verksamhe

Komissio rahoittaa merikaapeleiden turvaamista ja korjauskapasiteetin kehittämistä yli 40 miljoonalla eurolla23.6.2026 13:42:53 EEST | Tiedote

Euroopan komissio rahoittaa kahden ensimmäisen alueellisen kaapelikeskuksen perustamista Itämerelle ja Välimerelle 5,8 miljoonalla eurolla. Komissio käynnistää tänään myös 40 miljoonan euron ehdotuspyynnön, jolla parannetaan Euroopan merenalaisten viestintäkaapeleiden korjauskapasiteettia. Toimilla edistetään kaapeliturvallisuutta koskevan EU:n toimintasuunnitelman toteuttamista ja parannetaan kriittisten merenalaisten viestintä- ja energiakaapeleiden turvallisuutta ja häiriönsietokykyä Euroopassa. Lisäksi toimet parantavat EU:n valmiuksia seurata ja havaita kriittiseen merenalaiseen infrastruktuuriin kohdistuvia uhkia ja reagoida niihin. Ensimmäiset alueelliset kaapelikeskukset Itämeren alueellinen keskus vahvistaa valvonta- ja reagointimekanismeja Itämeren alueella. Keskusta rahoitetaan 2,5 miljoonalla eurolla. Hankkeella vahvistetaan kansallisia ja rajat ylittäviä turvaoperaatiokeskuksia, kehitetään alustoja tiedonvaihtoon sekä parannetaan valmiuksia havaita ja ehkäistä kriittiseen

Pelotta polskimaan – Euroopan uimavedet ovat turvallisia16.6.2026 15:48:26 EEST | Tiedote

Tänään julkaistun vuotuisen uimavesiraportin mukaan 85 prosenttia Euroopan uimavesistä kuului vuonna 2025 EU:n laatuluokkaan ”erinomainen”. Suomessa laadultaan erinomaisia oli 84,5 prosenttia uimapaikoista. 96 prosenttia kaikista EU:n uimarannoista täyttää vähimmäislaatuvaatimukset. Vain 1,5 prosenttia uimarannoista on luokiteltu ”huonoiksi”. Tulokset osoittavat, että uimavesien yleinen laatu Euroopassa on pysynyt vakaana edellisvuoteen verrattuna. Korkealaatuisten uimavesien osuus on suurin Itävallassa, Bulgariassa, Kyproksella ja Kreikassa. Rannikkovesien uimavesien laatu on yleensä parempi kuin jokien ja järvien. Vuonna 2025 EU:n rannikoiden uimavesistä 88 prosenttia luokiteltiin erinomaisiksi, kun sisämaan uimavesistä vastaava osuus oli 78 prosenttia. Suomessa rannikoiden uimavesistä 55 prosenttia luokiteltiin erinomaisiksi kun taas sisämaan uimavesistä erinomaisia oli 94,7 prosenttia. Euroopan ympäristökeskuksen yhteistyössä komission kanssa laatima vuotuinen uimavesiraportti ja i

Uutishuoneessa voit lukea tiedotteitamme ja muuta julkaisemaamme materiaalia. Löydät sieltä niin yhteyshenkilöidemme tiedot kuin vapaasti julkaistavissa olevia kuvia ja videoita. Uutishuoneessa voit nähdä myös sosiaalisen median sisältöjä. Kaikki tiedotepalvelussa julkaistu materiaali on vapaasti median käytettävissä.

Tutustu uutishuoneeseemme
World GlobeA line styled icon from Orion Icon Library.HiddenA line styled icon from Orion Icon Library.Eye