Työpaikkailmoittelu kasvussa vuodentakaisesta Kaakkois-Suomen elinvoimakeskusalueella, alueellinen vaihtelu kuitenkin suurta

Etelä-Karjala

Etelä-Karjalassa oli kesäkuun 2026 lopussa 8021 työtöntä. Työttömien määrä kasvoi seitsemän prosenttia verrattuna vuodentakaiseen (+540 hlöä). Valtakunnallisesti työttömyys kasvoi kuusi prosenttia. Lomautettuna Etelä-Karjalassa oli 451 henkilöä, mikä on enemmän kuin vuosi sitten (+132 hlöä, +41 %). Toukokuuhun verrattuna lomautukset vähenivät. Maakunnan työttömyysaste oli 14,4 % eli 1,6 prosenttiyksikköä korkeampi kuin valtakunnallisesti.

Etelä-Karjalan kunnista työttömyys laski vuodentakaisesta Taipalsaarella ja Lemillä. Lemin, Luumäen, Parikkalan, Ruokolahden, Savitaipaleen ja Taipalsaaren työttömyysasteet olivat alle maan keskiarvon. Maakunnan kunnista korkein työttömyysaste oli Imatralla (17,8 %). Lappeenrannan seudulla oli kesäkuussa 5537 työtöntä, Imatran seudulla 2484. Työttömyys lisääntyi Imatran seudulla enemmän kuin Lappeenrannan seudulla.

Nuorten alle 25-vuotiaiden työttömyys kasvoi Etelä-Karjalassa enemmän kuin työttömyys keskimäärin. Nuoria oli kesäkuussa työttömänä 1129, ja kasvua vuodentakaisesta oli 15 %. Yli 50-vuotiaiden työttömyys kasvoi Etelä-Karjalassa vuodentakaisesta kahdeksan prosenttia. Heitä oli työttömänä 3098.

Vähintään vuoden työttömänä olleita oli Etelä-Karjalassa kesäkuussa 2251. Pitkäaikaistyöttömien määrä laski vuodentakaisesta prosentilla. Etelä-Karjala oli ainoa Suomen maakunta, jossa pitkäaikaistyöttömyys laski. Ulkomaalaisten työttömien määrä oli laskenut vuodentakaisesta (-2 %). Etelä-Karjalassa oli kesäkuussa 1177 ulkomaalaista työtöntä. Se on 15 % kaikista maakunnan työttömistä.

Uusia avoimia työpaikkoja ilmoitettiin Etelä-Karjalassa kesäkuun aikana 229. Paikkailmoittelu väheni Imatran seudulla, mutta kasvoi Lappeenrannan seudulla verrattuna viime vuoden kesäkuuhun. Eniten uusia paikkoja ilmoitettiin seuraavissa tehtävissä: myyjät, maa- ja vesirakentamisen avustavat työntekijät, toimisto- ja laitossiivoojat, koneenasettajat ja koneistajat sekä rakennussähköasentajat.

Kymenlaakso

Kymenlaaksossa oli kesäkuun 2026 lopussa 10 153 työtöntä. Työttömien määrä kasvoi viisi prosenttia (+457 hlöä) verrattuna vuodentakaiseen. Valtakunnallisesti työttömyys lisääntyi kuusi prosenttia. Lomautettuna Kymenlaaksossa oli 492 henkilöä, mikä on 16 % vähemmän kuin vuosi sitten. Lomautukset vähenivät myös toukokuuhun verrattuna. Maakunnan työttömyysaste oli 14,4 % eli 1,6 prosenttiyksikköä korkeampi kuin valtakunnallisesti.

Työttömyys kasvoi vuodentakaisesta lähes kaikissa kymenlaaksolaisissa kunnissa, ainoastaan Virolahdella työttömien määrä laski (-1 hlö). Maakunnan kunnista korkein työttömyysaste oli Kotkassa (16,4 %) ja matalin Pyhtäällä (10,8 %). Kouvolassa oli kesäkuussa 4765 työtöntä, Kotka-Haminan seudulla 5388. Työttömien määrä nousi Kotka-Haminan seudulla viisi prosenttia ja Kouvolassa neljä prosenttia vuodentakaiseen verrattuna.

Nuorisotyöttömyys kasvoi Kymenlaaksossa enemmän kuin työttömyys keskimäärin. Nuoria alle 25-vuotiaita oli kesäkuussa työttömänä 1315, ja kasvua vuodentakaisesta oli 14 %. Yli 50-vuotiaiden työttömyys nousi vuodentakaisesta 3 %. Heitä oli Kymenlaaksossa työttömänä 4021.

Vähintään vuoden työttömänä olleita oli Kymenlaaksossa kesäkuussa 4160. Pitkäaikaistyöttömien määrä kasvoi vuodentakaisesta 18 %. Ulkomaalaisten työttömien määrä oli noussut vuodentakaisesta 3 %. Kymenlaaksossa oli kesäkuussa 1377 ulkomaalaista työtöntä. Se on 14 % kaikista maakunnan työttömistä.

Uusia avoimia työpaikkoja ilmoitettiin Kymenlaaksossa kesäkuun aikana 703. Se on selvästi enemmän kuin vuosi sitten (+51 %). Työpaikkailmoittelu oli vilkasta etenkin rakennusalalla. Eniten uusia paikkoja ilmoitettiin seuraavissa tehtävissä: rakennusalan avustavat työntekijät, talonrakentajat, rakennussähköasentajat, kirvesmiehet ja puusepät sekä maa- ja vesirakentamisen avustavat työntekijät.

Päijät-Häme

Päijät-Hämeessä oli kesäkuun lopussa 14 529 työtöntä työnhakijaa, mikä on 911 henkilöä enemmän (+7 %) kuin vuotta aikaisemmin ja 900 henkilöä enemmän kuin edelliskuussa. Päijät-Hämeen kunnista työttömyys kasvoi vuodentakaisesta suhteellisesti eniten Orimattilassa (+13 %) ja Lahdessa (+9 %) ja laskua oli eniten Padasjoella (-23 %) ja Sysmässä (-17 %).

Kokoaikaisesti lomautettujen määrä väheni Päijät-Hämeen kunnissa 118 henkilöllä edellisvuodesta. Eniten lomautettuja oli kesäkuussa Lahdessa (432 hlöä), Hollolassa (70 hlöä) ja Orimattilassa (56 hlöä).

Päijät-Hämeen maakunnassa oli yli vuoden yhtäjaksoisesti työttömänä olleita pitkäaikaistyöttömiä 6 502, mikä on 974 henkilöä (+18 %) enemmän kuin vuosi sitten ja 113 henkilöä enemmän kuin edelliskuussa. Heistä 3 532 henkilöä on ollut yli kaksi vuotta yhtäjaksoisesti työttömänä. Yli viisi vuotta työttömänä olleita oli 904, mikä on 14 prosenttia kaikista pitkäaikaistyöttömistä.

Työttömien työnhakijoiden osuus työvoimasta oli Päijät-Hämeessä 15,6 prosenttia. Se on koko maan maakunnista toiseksi korkein. Maakunnan korkeimmat työttömyysasteet olivat Lahdessa (17,8 %) ja Heinolassa (15,4 %).

Aktivointiasteeseen* luettavissa palveluissa oli kesäkuun lopussa 2 392 asiakasta, mikä on 183 henkilöä enemmän kuin vuotta aiemmin. Aktivointiaste oli kesäkuun lopussa 14,1 prosenttia, mikä on 0,1 prosenttiyksikköä korkeampi kuin vuosi sitten. Aktivointiasteeseen lasketaan työllistymistä edistävät palvelut, jotka katkaisevat työttömyyden. Työvoimaviranomaisilla ja kunnilla voi olla myös muita palveluita, jotka eivät näy aktivointiasteessa.

Avoimia työpaikkoja oli työllisyyspalveluissa kesäkuun lopussa yhteensä 380, mikä on 91 työpaikkaa vähemmän kuin viime vuonna samaan aikaan. Uusia avoimia työpaikkoja ilmoitettiin kesäkuun aikana Päijät-Hämeen kuntien työllisyyspalveluihin 600 kappaletta. Lahden työllisyysalueella oli avoimeksi ilmoitettu 461 ja Päijät-Hämeen työllisyysalueella 139 uutta avointa työpaikkaa. Uusia työpaikkoja oli eniten tarjolla palvelu- ja myyntityöntekijöiden (188 paikkaa), rakennus-, korjaus- ja valmistustyöntekijöiden (136 paikkaa) ja erityisasiantuntijoiden (91 paikkaa) ammattiryhmissä. Ammateittain työpaikkoja oli eniten lähihoitajille, myyjille, rahdinkäsittelijöille ja varastotyöntekijöille, hitsaajille ja kaasuleikkaajille sekä koulunkäyntiavustajille.

* Työllistettyjen tiedoista on korjattu pitkään auki olleita jaksoja, jotka laskevat huomattavasti työllistettyjen ja palveluissa yhteensä olleiden lukumääriä sekä aktivointiastetta. Korjaukset on toteutettu kaikkiin vuosien 2025 ja 2026 kuukausitietoihin. Työllisyyskatsauksessa esitetyt vuoden 2026 tiedot ovat siten vertailukelpoisia edellisen vuoden vastaavan ajankohdan tietoihin.

Tiedot ilmenevät KEHA-keskuksen työnvälitystilastosta.

Tarkempaa tietoa Kaakkois-Suomen elinvoimakeskuksen alueen työllisyyskehityksestä löydät maakuntien työllisyyskatsauksista sekä yhteenvetotaulukoista.

Heinäkuun työllisyyskatsaus julkaistaan 25.8.2026.