Vihreiden Hanna Holopainen: Ministereille koulutusta korruptiontorjunnasta ja avoimuudesta

Kansanedustaja Hanna Holopainen (vihr.) jättää hallitukselle kirjallisen kysymyksen kansallisen korruptionvastaisen strategian ja toimenpideohjelman toimeenpanosta. 
Holopaisen mukaan Helsinki Garden -hankkeen käsittely on herättänyt perusteltuja kysymyksiä päätöksenteon avoimuudesta, vaikuttamistoiminnan läpinäkyvyydestä sekä kansalaisten luottamuksesta julkiseen päätöksentekoon.
 
– Hallituksen ratkaisu vetää tukensa hankkeelta oli oikea, mutta se ei yksin riitä palauttamaan luottamusta. Kansalaisille on syntynyt perusteltuja kysymyksiä siitä, miksi virheet havaittiin vasta jälkikäteen ja miksi avoimuuden puutteisiin puututtiin vasta julkisen keskustelun jälkeen, Holopainen sanoo. 

– Hallitus näyttää tarkastelevan asiaa yksittäisenä hankkeena. Kansalaisten näkökulmasta kysymys on kuitenkin paljon laajempi. Kysymys on luottamuksesta siihen, että kaikkia hankkeita arvioidaan samoilla perusteilla, vaikuttamistoiminta on avointa ja päätöksenteko kestää päivänvalon, Holopainen toteaa.

Valtioneuvosto hyväksyi vuonna 2025 kansallisen korruptionvastaisen strategian ja toimenpideohjelman vuosille 2025–2027. Strategiassa todetaan, että Suomessa korruptio ilmenee usein rakenteellisina ja vaikeasti tunnistettavina ilmiöinä, kuten suosimisena, eturistiriitoina, epävirallisena vaikuttamisena ja hyvä veli -verkostoina. Riskialueiksi tunnistetaan muun muassa poliittinen päätöksenteko, julkiset hankinnat, rakennusala, maankäyttö ja kaavoitus sekä puolue- ja vaalirahoitus.
 
– Garden-keskustelu on nostanut esiin myös kysymyksen siitä, kuinka vahvasti hallitus on sitoutunut oman korruptionvastaisen strategiansa tavoitteisiin. Hyväksytyn strategian tulee näkyä käytännön päätöksenteossa eikä jäädä vain paperille. 

– Hallitus on hyväksynyt strategian, jossa todetaan suomalaisen korruption olevan usein rakenteellista ja vaikeasti tunnistettavaa. Siksi Garden-keskustelu herättää myös kysymyksen siitä, onko hallituksella ollut riittävä kyky tunnistaa juuri niitä avoimuuteen, vaikuttamistoimintaan, eturistiriitoihin ja hyvä veli -verkostoihin liittyviä riskejä, joita strategiassa itse kuvataan, Holopainen sanoo. 

Holopainen vaatii hallitukselta konkreettisia toimia korruptiotietoisuuden lisäämiseksi, tutkimuksen vahvistamiseksi sekä avoimuuden ja läpinäkyvyyden edistämiseksi. 

– Jos hallitus haluaa osoittaa sitoutumisensa korruptionvastaiseen strategiaan, sen on aloitettava omasta toiminnastaan. Hallituksen ministereille ja erityisavustajille tulee järjestää koulutusta korruptiontorjunnasta, avoimuudesta, sidonnaisuuksista ja rakenteellisen korruption tunnistamisesta, Holopainen sanoo. 

Holopaisen mukaan avoimuuden ja luottamuksen vahvistaminen edellyttää myös vahvempaa parlamentaarista seurantaa. 

– Eduskunta käyttää korkeinta valtiovaltaa Suomessa, ja sillä tulee olla riittävät mahdollisuudet seurata korruptionvastaisen strategian toimeenpanoa. Hallitus on hyväksynyt 47 toimenpidettä sisältävän ohjelman, mutta tällä hetkellä ei ole selvää, miten eduskunta kokonaisuutena arvioi niiden toteutumista ja vaikuttavuutta. Hallituksen tulisi antaa eduskunnalle säännöllinen selvitys strategian etenemisestä, saavutetuista tuloksista sekä niistä kehittämistarpeista, joita työn aikana on havaittu, Holopainen sanoo.