Kysely: Joka neljäs suomalainen epäilee juristin motiiveja mutta luottaa hänen osaamiseensa

Tutkimustuloksissa näkyy selvä ristiriita. Reilu neljännes (29 %) suomalaisista ei juuri luota siihen, että juristi ajaa ensisijaisesti asiakkaansa etua. Silti lähes puolet (46 %) näkee juristin nimenomaan ongelmanratkaisijana, joka auttaa ja ennaltaehkäisee riskejä.

Vastaajilta kysyttiin myös, onko juristi pikemminkin ongelmien ratkaisija vai asioiden hidastaja. Vain 9 prosenttia piti juristia hidastajana, kun taas runsas neljännes (28 %) näki hänessä molemmat puolet.

Tekoäly hoitaa pykälät – juristin elinehto on kyky rakentaa luottamusta

Lakiala houkuttelee nuoria. Tänäkin syksynä noin 600 uutta opiskelijaa aloittaa oikeustieteen opinnot suomalaisissa yliopistoissa.

”Tulevat juristit valmistuvat ammattiin, jossa menestyminen vaatii lakiosaamisen rinnalle inhimillisiä taitoja – sellaisia, joita alalla ei perinteisesti ole korostettu. Tulevaisuuden juristi on asiakaspalvelija, mikä on monelle alalla vielä vieras ajatus”, Fondian toimitusjohtaja Timo Lappi pohtii.

Inhimillisyydessä riittää tekemistä, sillä kyselyn perusteella vain 9 prosenttia suomalaisista pitää juristia helposti lähestyttävänä.

Tekoäly muuttaa juristin työtä nyt nopeammin kuin kertaakaan vuosikymmeniin. Kone osaa laatia sopimusluonnokset, käydä läpi massiivisia asiakirjanippuja ja vastata peruskysymyksiin sekunneissa.

”Kun kone hoitaa rutiinit, ihmistyön arvo siirtyy sinne, minne tekoäly ei yllä: asiakkaan kohtaamiseen, kuunteluun ja luottamuksen rakentamiseen. Asiakas ei maksa enää siitä, että juristi muistaa pykälät, vaan siitä, että joku kuuntelee, ymmärtää tilanteen ja kantaa vastuun”, Lappi kiteyttää.

Suomalaisten mielestä juristi on muodollinen, kiireinen, ahne ja kuivakka

Kun vastaajia pyydettiin valitsemaan juristia parhaiten kuvaavat sanat, kärkeen nousivat muodollinen (46 %), kiireinen (45 %), ahne (35 %) ja kuivakka (30 %). Myönteiset luonnehdinnat jäivät vähemmistöön: juristia piti reiluna 11 prosenttia ja rohkeana 9 prosenttia vastaajista.

Mielikuva ei juuri imartele ammattia, joka on vuodesta toiseen yliopistojen suosituimpia hakukohteita ja arvostetuimpia aloja.

Mitä vanhempi vastaaja, sitä ahneempi juristi

Mielikuva juristin ahneudesta korostuu iän myötä. Nuorista (18–24-vuotiaat) juristia pitää ahneena reilu kymmenesosa (12 %), kun taas yli 65-vuotiailla luku nousee lähes puoleen (48 %).

Myös sukupuoli jakaa vastaajia. Miehistä 45 prosenttia pitää juristeja ahneina, naisista vain neljännes (25 %). Sama kuilu näkyy luottamuksessa: 37 prosenttia miehistä luottaa juristin motiiveihin vähän tai ei lainkaan, naisista vain 20 prosenttia.

Luottamus on tärkein pääoma – alan on pakko muuttua

Lapin mielestä tutkimustulokset ovat hälyttäviä, mutta niissä piilee myös mahdollisuus.

"Ihmiset luottavat siihen, että juristi osaa asiansa, mutta epäilevät, kenen pussiin hän pelaa. Se on ammattikunnalle vakava signaali, koska luottamus on juristin tärkein pääoma. Jos asiakas epäilee, ajaako neuvonantaja hänen etuaan vai omaa etuaan, koko neuvonantosuhde rakoilee."

Ristiriidan juuri ei kuitenkaan ole juristien osaamisessa, vaan alan ansaintalogiikassa ja toimintatavoissa. Lapin mukaan mielikuva ahneesta ja kiireisestä juristista on suoraa seurausta alan perinteisestä tuntilaskutuksesta. 

“Kun asiakas pelkää, että jokainen puhelu ja sähköposti käynnistää taksamittarin, aitoa luottamusta on vaikea rakentaa. Koska tekoäly tekee rutiinien pyörittämisestä lähes ilmaista, asiakas ei enää suostu maksamaan tunneista. Alan on pakko siirtyä kohti ennustettavaa hinnoittelua ja aitoa asiakasarvoa. Tätä luottamuspulaa ei korjata juhlapuheilla, vaan tekemällä työ toisin", Lappi sanoo.

Suomalaisten mielikuvia juristeista kartoitti tutkimusyhtiö Bilendi kesäkuussa 2026 Fondian toimeksiannosta. Sähköiseen kyselyyn vastasi 1 000 yli 18-vuotiasta suomalaista, ja otos edustaa Suomen aikuisväestöä.