Järvien vedenkorkeudet normalisoituneet monin paikoin – Saimaa ja Päijänne edelleen matalalla
24.7.2026 11:09:25 EEST | Suomen ympäristökeskus | Tiedote
Viikonlopun runsaat sateet ovat helpottaneet järvien vesitilannetta Lounais-Suomesta Kainuuseen yltävällä alueella. Enimmillään yli 100 mm:n vuorokausisateet ovat nostaneet viime päivien aikana monen pienen järven vedenkorkeutta yli 50 cm ja suuria järviä 20–30 cm.
Järvien vedenkorkeudet palautuneet laajoilla alueilla
Pohjois-Pirkanmaalla Tarjanteen vedenpinta oli viime viikolla poikkeuksellisen alhainen ja sateiden ansiosta nousemassa elokuun alussa keskimääräiselle tasolle. Myös Keski-Suomen Saarijärven reitillä kesän aikaiset alhaiset vedenkorkeudet ovat pääosin korjaantuneet. Sen sijaan lähistöllä sijaitseva Keitele on edelleen vuodenaikaan nähden harvinaisen matalalla. Kainuussa ja Ylä-Savossa järvien vedenpinnat ovat niin ikään palautuneet lähemmäs tavanomaista.
“Suurtenkin järvien osalta tilanne muuttui hämmästyttävän nopeasti. Yleensä kesäiset rankkasateet ovat varsin pienialaisia, mutta sunnuntain sade ylsi poikkeuksellisen laajalle”, huomauttaa tutkija Harri Myllyniemi Suomen ympäristökeskuksesta.
Kuivuustilanne jatkuu Saimaalla, Kallavedellä ja Päijänteellä
Itä-Suomessa ja pääosassa Kymijoen valuma-aluetta sateet eivät ole merkittävästi helpottaneet kuivuustilannetta, ja järvien pinnat ovat edelleen alhaisia. Päijänteen ja Kallaveden pinnat ovat ajankohtaan nähden harvinaisen alhaisella tasolla.
Päijänteen ja Kallaveden pintojen ennustetaan pysyvän lähellä nykytasoaan ilman tavanomaista runsaampia sateita. Päijänteen pinta on 35 cm ja Kallaveden 28 cm alle ajankohdan keskimääräisen tason. Saimaa on noin 40 cm ajankohdan keskimääräistä alempana ja jatkaa hidasta laskuaan.
Pienten pohjavesialueiden pinnat osin palautumassa
Sateet ovat nostaneet pienien pohjavesimuodostumien pintoja monin paikoin tavanomaiselle tasolle. Alueellista vaihtelua on kuitenkin paljon, ja sateiden vaikutus voi näkyä vasta ensi viikolla. Itä-Suomessa sateilla ei ole juurikaan ollut vaikutusta pohjavedenpintoihin ja pienissä muodostumissa pinnat ovat 10–60 cm alle ajankohdan keskiarvon.
Suurimpien pohjavesiesiintymien pinnankorkeudet jatkavat laskuaan sateista huolimatta. Keskisuuret ja suuret esiintymät ovat Lappia lukuun ottamatta 10–70 cm ajankohdan keskimääräisen pinnantason alapuolella. Pohjois-Suomessa pohjaveden pinnat ovat pääosin tavanomaisella tasolla. Alhaiset pohjaveden pinnat voivat kuivattaa kaivoja ja heikentää kaivoveden laatua. Kaivoveden riittävyyttä ja laatua on syytä seurata sekä varautua kaivon kuivumiseen.
Maankosteus on kohentunut monin paikoin
Sateiden ansiosta maankosteus on kohentunut monin paikoin ja on suuressa osassa maata tavanomainen. Maankosteus on kuitenkin edelleen alhainen Pohjois-Karjalassa, Etelä-Savossa, Uudellamaalla, Päijät-Hämeessä ja Pohjanlahden rannikolla.
Avainsanat
Yhteyshenkilöt
Harri MyllyniemiTutkijaSuomen ympäristökeskus
Puh:0295 251 439harri.myllyniemi@syke.fiSami SoosaluHydrologi, pohjavesiasiantuntijaSuomen ympäristökeskus
Puh:+358 29 525 2105sami.soosalu@syke.fiKatri HaatainenViestintäasiantuntijaSuomen ympäristökeskus
Puh:0295 251 377katri.haatainen@syke.fiMediapalvelu Suomen ympäristökeskuksessa
Suomen ympäristökeskuksen mediapalvelu välittää tietoa ympäristökeskuksessa tehtävästä tutkimuksesta, auttaa toimittajia löytämään asiantuntijoita haastateltaviksi ja tarjoaa valokuvia median käyttöön.
Yhteydenottoihin vastaavat viestintäasiantuntijat. Palvelemme arkisin klo 9-16.
Linkit
Tulvakeskus - Ennusteita, varoituksia ja varautumista
Tulvakeskus on Ilmatieteen laitoksen ja Suomen ympäristökeskuksen yhteinen palvelu, joka perustuu tiiviiseen yhteistyöhön elinvoimakeskusten ja pelastuslaitosten kanssa.
Lisää: vesi.fi/tulvakeskus
Tilaa tiedotteet sähköpostiisi
Haluatko tietää asioista ensimmäisten joukossa? Kun tilaat tiedotteemme, saat ne sähköpostiisi välittömästi julkaisuhetkellä. Tilauksen voit halutessasi perua milloin tahansa.
Lue lisää julkaisijalta Suomen ympäristökeskus
Järvien pinnat yhä matalalla – mikä on ilmastonmuutoksen rooli?17.7.2026 08:39:47 EEST | Tiedote
Tämän vuoden kuivuutta selittävät vähäiset sademäärät, veden runsas haihdunta ja poikkeava lumitalvi. Ilmaston lämpeneminen lisää kuivuudelle otollisia oloja myös Suomessa.
Oil removal from coastal defence ship Ilmarinen’s wreck begins – operation to be left undisturbed14.7.2026 09:02:00 EEST | Press release
The removal of oil from the wreck of the coastal defence ship Ilmarinen is progressing. In the coming weeks, the Finnish Environment Institute, the Finnish Navy and the Finnish Border Guard will work on the wreck in the northern Baltic Sea, off the island of Utö. The authorities ask the public to keep clear of the area and allow the operation to proceed undisturbed to ensure safety. Information about the results will be provided after the operation has been completed.
Borttagningen av olja från pansarskeppet Ilmarinens vrak inleds – arbetsro begärs för operationen14.7.2026 09:01:00 EEST | Pressmeddelande
Avlägsnandet av olja från pansarfartyget Ilmarinens vrak framskrider. Under de kommande veckorna kommer Finlands miljöcentral, Marinen och Gränsbevakningsväsendet att arbeta på vraket i norra Östersjön, utanför ön Utö. Myndigheterna önskar arbetsro i området och för hela operationen för att garantera säkerheten. Resultaten meddelas efter att operationen har avslutats.
Öljynpoisto panssarilaiva Ilmarisen hylystä alkaa – alueelle pyydetään työrauhaa14.7.2026 09:00:00 EEST | Tiedote
Öljyn poistaminen panssarilaiva Ilmarisen hylystä etenee. Tulevien viikkojen aikana Suomen ympäristökeskus, Merivoimat ja Rajavartiolaitos työskentelevät hylyllä pohjoisella Itämerellä, Utön saaren edustalla. Viranomaiset toivovat alueelle ja koko operaatiolle työrauhaa turvallisuuden varmistamiseksi. Tuloksista tiedotetaan operaation päätyttyä.
A sustainable energy transition strengthens Finland’s security and supports the achievement of climate goals30.6.2026 10:59:23 EEST | Press release
Finnish Environment Institute, Geological Survey of Finland (GTK) and VTT press release: A transition to a sustainable, electrified and fossil-free energy system is essential in order to reduce risks and achieve climate targets. Finland’s dependence on imported fossil fuels weakens energy security and limits opportunities for economic growth. Although the use of imported fossil fuels has already been successfully reduced, further action is still needed to advance a sustainable energy transition.
Uutishuoneessa voit lukea tiedotteitamme ja muuta julkaisemaamme materiaalia. Löydät sieltä niin yhteyshenkilöidemme tiedot kuin vapaasti julkaistavissa olevia kuvia ja videoita. Uutishuoneessa voit nähdä myös sosiaalisen median sisältöjä. Kaikki tiedotepalvelussa julkaistu materiaali on vapaasti median käytettävissä.
Tutustu uutishuoneeseemme