Edistysaskel kipututkimuksessa: geenit osoittavat keskushermoston merkityksen fibromyalgian taustalla
28.7.2026 12:05:00 EEST | Helsingin yliopisto | Tiedote
Suuri kansainvälinen tutkimus on löytänyt uusia fibromyalgialle altistavia geneettisiä riskitekijöitä. Löydös auttaa ymmärtämään fibromyalgian syntyä ja voi vauhdittaa uusien hoitojen kehittämistä.
Ensimmäinen laaja fibromyalgiaan keskittyvä geenitutkimus osoittaa, että sairauden taustalla on keskushermoston herkistyminen kivulle eli keskushermoston poikkeava tapa käsitellä kipua.
Helsingin yliopiston osittain koordinoima tutkimus paljastaa myös, että fibromyalgiaan vaikuttavat useat eri perimän tekijät. Hermoston kehitykseen, toimintaan ja kivunsäätelyyn liittyvien geenien lisäksi myös tietyt aineenvaihduntaan ja immuunipuolustukseen liittyvät geenit vaikuttavat sairastumisriskiin.
Arvostetussa Nature Medicine -tiedelehdessä julkaistu tutkimus perustuu mittavaan kansainväliseen yhteistyöhön ja 11 eri biopankki- ja geenitutkimusaineistoon, joiden joukossa on myös suomalainen FinnGen-aineisto. Tutkimuksessa oli mukana yli 2,5 miljoonaa osallistujaa, joista fibromyalgiaa sairastaa lähes 55 000 henkilöä. Suomalaisia fibromyalgiapotilaita mukana oli lähes 7 000.
Ryhmänjohtaja Hanna Ollila Helsingin yliopiston Suomen molekyylilääketieteen instituutista on yksi projektin päätutkijoista.
—Fibromyalgian syntymekanismit ovat olleet kohtalaisen huonosti tunnettuja. Tämä tutkimus auttaa ymmärtämään fibromyalgian biologista taustaa ja yhteyttä kipuun ja keskushermoston herkistymiseen, Ollila sanoo.
Yllättävä yhteys Huntingtonin tautiin
Fibromyalgia on yleinen kipuoireyhtymä, jonka tärkeimpänä oireena on laaja-alainen ja pitkäaikainen lihas- ja nivelkipu. Kivun lisäksi sairauteen liittyy usein uupumusta, uniongelmia ja aivosumua.
Vaikka sairautta esiintyy noin 2–5 prosentilla väestöstä, sen olemassaolo on myös kyseenalaistettu, sillä fibromyalgian diagnosoimiseen ei ole käytettävissä laboratoriotestiä tai kuvantamismenetelmää.
Tutkimusryhmä tunnisti kaiken kaikkiaan 26 fibromyalgialle altistavaa geenivarianttia. Vahvin tulos havaittiin Huntingtin-geenissä, joka tunnetaan Huntingtonin tautia eli vakavaa hermoston rappeumasairautta aiheuttavasta geenivirheestä.
Fibromyalgian riskiä lisäävä geenivariantti sijaitsee kuitenkin eri kohdassa geeniä kuin Huntingtonin tautia aiheuttava toistojakso ja häiritsee geenin normaalia toimintaa huomattavasti vähemmän.
Lisätutkimukset osoittivat, että Huntingtin-geenin lisäksi myös useimmat muut fibromyalgiaan liittyvät riskigeenit ovat erityisen aktiivisia hermosoluissa, mikä edelleen vahvistaa käsitystä fibromyalgiasta keskushermoston toiminnan hienosäätelyn häiriönä.
Riskigeenit eivät yksinään selitä sairastumista
Tutkimusryhmä korostaa, että nyt tunnistetut DNA-alueet selittävät vain osan fibromyalgian yksilöllisestä riskistä. Perinnöllisen alttiuden lisäksi sairauden puhkeamiseen tarvitaan tyypillisesti myös jokin ulkoinen ärsyke, kuten tapaturma tai pitkäkestoinen kipu, tai vaihtoehtoisesti useiden fyysisten ja henkisten kuormitustekijöiden kertyminen.
Tutkimuksessa verrattiin myös fibromyalgian geneettisten riskitekijöiden samankaltaisuutta muiden sairauksien kanssa. Eniten yhteneväisyyttä havaittiin muihin kroonisiin kiputiloihin, alaselkäkipuun ja ärtyneen paksunsuolen oireyhtymään.
Tutkimuksen löydökset eivät vielä tässä vaiheessa mahdollista diagnostisen testin kehittämistä fibromyalgiaan, koska yksittäisten geenivarianttien yhteys sairastumisriskiin ei ole tarpeeksi vahva, jotta ne toimisivat luotettavana biomarkkerina. Esimerkiksi Huntingtin-geenin riskivariantti lisää fibromyalgian riskiä noin 9 %.
Fibromyalgian puhkeamiseen vaikuttavien solutason tapahtumien ymmärtäminen on kuitenkin oleellista uusien hoitomuotojen kehittämiseksi.
—Nyt tunnistetut fibromyalgian riskigeenit eivät määrää, sairastuuko ihminen fibromyalgiaan. Sen sijaan ne auttavat meitä ymmärtämään sairauden taustalla olevia biologisia mekanismeja ja avaavat uusia mahdollisuuksia hoitojen kehittämiseen. Osa löydetyistä geeneistä, kuten Huntingtinia säätelevä GPR52-geeni on jo aktiivisen lääkekehityksen kohteena muissa sairauksissa, Hanna Ollila sanoo.
Alkuperäinen julkaisu: The genetic architecture of fibromyalgia across 2.5 million individuals. Nature Medicine 28.7.2026, DOI: 10.1038/s41591-026-04492-6
Avainsanat
Yhteyshenkilöt
Ryhmänjohtaja Hanna Ollila
Suomen molekyylilääketieteen instituutti FIMM, HiLIFE, Helsingin yliopisto
s-posti: hanna.m.ollila@helsinki.fi
puh. 050-4662234
Tietoa Helsingin yliopistosta
Helsingin yliopisto on yli 40 000 opiskelijan ja työntekijän kansainvälinen yhteisö, joka tuottaa tieteen voimalla kestävää tulevaisuutta koko maailman parhaaksi. Se sijoittuu kansainvälisissä yliopistovertailuissa maailman sadan parhaan yliopiston joukkoon. Monitieteinen yliopisto toimii neljällä kampuksella Helsingissä sekä Lahden, Mikkelin ja Seinäjoen yliopistokeskuksissa. Lisäksi sillä on kuusi tutkimusasemaa eri puolilla Suomea ja yksi Keniassa. Yliopisto on perustettu vuonna 1640.
Tilaa tiedotteet sähköpostiisi
Haluatko tietää asioista ensimmäisten joukossa? Kun tilaat tiedotteemme, saat ne sähköpostiisi välittömästi julkaisuhetkellä. Tilauksen voit halutessasi perua milloin tahansa.
Lue lisää julkaisijalta Helsingin yliopisto
Vihdat ja vastat heilumaan – Kansalliskirjasto tallentaa nyt suomalaista saunakulttuuria kansalliskokoelmaan14.7.2026 09:38:55 EEST | Tiedote
Kansalliskirjaston kesän teemakeräyksessä tallennetaan sauna-aiheista sisältöä Suomalaiseen verkkoarkistoon, joka on osa kansalliskokoelmaa. Keräys keskittyy tällä kertaa suomalaiseen saunakulttuuriin, saunatapahtumiin ja -yhteisöihin vuonna 2026. Ehdotuksia tallennettavista sauna-aineistoista voi tehdä avoimen verkkolomakkeen kautta 31.8.2026 saakka.
Syömishäiriötä sairastavilla ja heidän sisaruksillaan todetaan tavallista useammin autismi, ADHD, nykimishäiriö ja pakko-oireinen häiriö14.7.2026 08:15:29 EEST | Tiedote
Yhteisesiintyvyyden taustalla on jaettua perinnöllistä alttiutta sekä todennäköisesti myös yhteisiä ympäristötekijöitä.
Suurrahoitus biodiversiteetin ja maaperän terveyden yhteyksien selvittämiseen10.7.2026 15:09:26 EEST | Tiedote
Novo Nordisk -säätiö on myöntänyt 10 miljoonan euron rahoituksen Helsingin yliopiston johtamalle tutkimushankkeelle, jossa selvitetään, kuinka maaperän biodiversiteetti vaikuttaa sen terveyteen, tuottavuuteen ja vakauteen.
Yliopistojen C-valintakokeen pisteytyksessä virheitä8.7.2026 17:08:01 EEST | Tiedote
Kokeeseen osallistuneet hakijat voivat tehdä oikaisuvaatimuksen kokeen arvioinnista 16.7.2026 mennessä. Tieto asiasta on lähetetty kokeeseen osallistuneille sähköpostitse.
Aurinkoa vanhempi: tähtitieteilijät ovat löytäneet uusia vihjeitä 3I/ATLAS-komeetan alkuperästä6.7.2026 12:33:00 EEST | Tiedote
Tähtienvälisen 3I/ATLAS-komeetan koostumuksesta on tehty tarkkoja havaintoja Euroopan eteläisen observatorion Very Large Telescope -teleskoopilla (ESO:n VLT). Tulokset valottavat komeetan muodostumishistoriaa uudella tavalla ja viittaavat siihen, että se saattaa olla paljon Aurinkoa vanhempi.
Uutishuoneessa voit lukea tiedotteitamme ja muuta julkaisemaamme materiaalia. Löydät sieltä niin yhteyshenkilöidemme tiedot kuin vapaasti julkaistavissa olevia kuvia ja videoita. Uutishuoneessa voit nähdä myös sosiaalisen median sisältöjä. Kaikki tiedotepalvelussa julkaistu materiaali on vapaasti median käytettävissä.
Tutustu uutishuoneeseemme