Kesäkuussa 2026 mökkilainoja nostettiin vuodentakaista vähemmän
28.7.2026 10:00:00 EEST | Suomen Pankki | Tiedote
Alkuvuoden aikana vapaa-ajanasuntolainoja on nostettu hieman vähemmän kuin viime vuonna vastaavana aikana. Uusien mökkilainojen keskikorko oli kesäkuussa korkeampi kuin vuosi sitten. Aiempaa suurempi osa uusista mökkilainoista sidottiin 3 tai 6 kuukauden euriborkorkoon.
Kotitaloudet nostivat kesäkuussa 2026 uusia vapaa-ajanasuntolainoja (mökkilainoja) 94,7 milj. euron edestä, mikä on 5,0 % vähemmän kuin vuosi sitten kesäkuussa. Nostoja tehtiin 12 % vähemmän kuin keskimäärin kesäkuussa vuosina 2011-2025. Kokonaisuudessaan tammi-kesäkuussa 2026 mökkilainoja on nostettu 355,9 milj. euron edestä. Tämä on hieman vähemmän kuin vuonna 2025 vastaavana aikana (371,0 milj.), mutta enemmän kuin vuosina 2024 ja 2023.1 Nostojen supistuminen viime vuodesta selittyy keskimääräisen noston pienemmällä koolla: lukumäärältään uusia mökkilainoja nostettiin tammi-kesäkuussa 2026 jopa hieman vuodentakaista enemmän.2 Mökkilainojen kysyntä on yleensä runsaimmillaan touko-syyskuussa, ja kesäkuu on tyypillisesti kaikista vilkkain nostokuukausi.
Uusien nostettujen vapaa-ajanasuntolainojen keskikorko pysyi lähes muuttumattomana toukokuuhun verrattuna ja oli kesäkuussa 3,31 %. Vuosi sitten kesäkuussa keskikorko (2,83 %) oli alhaisempi. Asuntolainojen tapaan myös vapaa-ajanasuntolainoista suurin osa on sidottu euriborkorkoihin. Kesäkuussa 2026 uusista mökkilainoista 95 % oli euriborsidonnaisia.
Myös mökkilainojen käytetyin viitekorko on 12 kuukauden euriborkorko. Markkinakorkojen noustua viime kuukausina vuoden euriborkorkoa on kuitenkin käytetty viitekorkona aiempaa vähemmän, kun taas lyhyempien euriborkorkojen käyttö on yleistynyt. Kesäkuussa 2026 uusista mökkilainoista sidottiin vuoden euriborkorkoon 48 %, 6 kuukauden euriborkorkoon 11 % ja 3 kuukauden euriborkorkoon 36 %. Vuoden 2025 aikana nostetuista uusista mökkilainoista sidottiin 12 kuukauden euriborkorkoon 68 %.
Kesäkuussa kotitalouksien vapaa-ajanasuntolainojen kanta supistui 0,8 % vuodentakaisesta. Edellisen kerran kannan vuosimuutos oli negatiivinen maaliskuussa 2025. Kesäkuun 2026 lopussa vapaa-ajanasuntolainojen kanta oli 4,4 mrd. euroa. Mökkilainakannan keskikorko oli kesäkuussa 3,11 %, ja kannasta 96 % oli euriborsidonnaisia lainoja.
Lainat
Suomalaiset kotitaloudet nostivat kesäkuussa 2026 uusia asuntolainoja 1,3 mrd. euron edestä, mikä on 90 milj. euroa vähemmän kuin vuosi sitten vastaavana aikana. Uusista nostetuista asuntolainoista sijoitusasuntolainoja oli 110 milj. euroa. Uusien asuntolainojen keskikorko nousi hieman toukokuusta ja oli 3,19 % kesäkuussa. Asuntolainakanta oli kesäkuun 2026 lopussa 105,4 mrd. euroa ja asuntolainakannan vuosimuutos -0,2 %. Sijoitusasuntolainoja oli 9,2 mrd. euroa asuntolainakannasta. Suomalaisten kotitalouksien lainoista oli kesäkuun lopussa kulutusluottoja 17,4 mrd. euroa ja muita lainoja 17,9 mrd. euroa.
Suomalaiset yritykset nostivat uusia lainoja kesäkuussa 4,6 mrd. euron edestä, ja niistä asuntoyhteisölainoja oli 620 milj. euroa. Uusien nostettujen yrityslainojen keskikorko nousi toukokuusta ja oli kesäkuussa 3,85 %. Suomalaisille yrityksille myönnettyjen lainojen kanta oli kesäkuun lopussa 110,8 mrd. euroa, mistä asuntoyhteisöille myönnettyjä lainoja oli 46,5 mrd. euroa.
Talletukset
Suomalaisten kotitalouksien yhteenlaskettu talletuskanta oli kesäkuun 2026 lopussa 118,1 mrd. euroa ja talletusten keskikorko 0,84 %. Talletuskannasta oli yön yli -talletuksia 72,2 mrd. euroa ja määräaikaistalletuksia 16,8 mrd. euroa. Uusia määräaikaisia talletussopimuksia suomalaiset kotitaloudet solmivat kesäkuussa 1,4 mrd. euron edestä. Uusien määräaikaistalletusten keskikorko oli kesäkuussa 2,54 %.
Lisätietoja antaa
- Rasmus Pekkala, puh. 09 183 2724, sähköposti: rasmus.pekkala(at)bof.fi.
Seuraava raha- ja pankkitilastotiedote julkaistaan 28.8.2026 klo 10.
Tiedotteen pohjana olevat tilastoluvut ja ‑grafiikka ovat luettavissa myös Suomen Pankin verkkosivuilla osoitteessa https://www.suomenpankki.fi/fi/tilastot/.
Tilastoluvut ovat saatavilla myös rajapinnan kautta Suomen Pankin avoimen datan portaalista. Lisätietoa osoitteessa https://www.suomenpankki.fi/fi/tilastot/avoin-data/.
1 Tammi-kesäkuun nostot olivat 292,8 milj. euroa vuonna 2024 ja 300,2 milj. euroa vuonna 2023
2 Lähde: Positiivinen luottotietorekisteri
Avainsanat
Linkit
Suomen Pankki
Suomen Pankki on Suomen rahaviranomainen ja kansallinen keskuspankki. Samalla se on osa eurojärjestelmää, joka vastaa euroalueen maiden rahapolitiikasta ja muista keskuspankkitehtävistä ja hallinnoi maailman toiseksi suurimman valuutan, euron, käyttöä.
Muut kielet
Tilaa tiedotteet sähköpostiisi
Haluatko tietää asioista ensimmäisten joukossa? Kun tilaat tiedotteemme, saat ne sähköpostiisi välittömästi julkaisuhetkellä. Tilauksen voit halutessasi perua milloin tahansa.
Lue lisää julkaisijalta Suomen Pankki
Finlands Banks interimsprognos: Den positiva trenden i Finlands ekonomi fortsätter15.9.2026 07:00:00 EEST | Pressmeddelande
Den ekonomiska tillväxten i Finland har tagit fart pådriven av export och investeringar, och under de närmaste åren väntas ekonomin växa i betydligt raskare takt än under de senaste åren. I takt med att ekonomin stärks börjar den ihållande höga arbetslösheten gradvis sjunka. Energipriserna driver tillfälligt upp inflationen, men omfattningen av effekterna beror i väsentlig grad på hur länge störningarna i energitillgången varar.
Suomen Pankin väliennuste: Suomen talouden hyvä vire jatkuu15.9.2026 07:00:00 EEST | Tiedote
Suomen talouskasvu on voimistunut viennin ja investointien vetämänä, ja kasvun arvioidaan jatkuvan lähivuosina aiempia vuosia selvästi ripeämpänä. Talouden vahvistuessa huomattavana pysynyt työttömyys alkaa vähitellen pienentyä. Energian hinnat kiihdyttävät inflaatiota väliaikaisesti, mutta niiden vaikutusten laajuus riippuu oleellisesti energian tarjontahäiriöiden kestosta.
Bank of Finland’s interim forecast: Positive track in Finland’s economy will continue15.9.2026 07:00:00 EEST | Press release
Growth in the Finnish economy has gathered pace, driven by exports and investment. Growth is projected to continue at a significantly brisker rate in the forecast period compared with earlier years. As the economy strengthens, the unemployment rate – which has remained high – will gradually start to fall. Inflation will be pushed up temporarily by energy prices, but the extent of this impact will primarily depend on the duration of energy supply disruptions.
Eurosystemets penningpolitiska beslut10.9.2026 15:18:07 EEST | Pressmeddelande
ECB-rådet beslutar om penningpolitiken i euroområdet. ECB-rådet beslutade idag att höja ECB:s tre styrräntor med 25 punkter.
EKP:n rahapoliittisia päätöksiä10.9.2026 15:18:07 EEST | Tiedote
EKP:n neuvosto päättää euroalueen rahapolitiikasta. EKP:n neuvosto päätti tänään nostaa EKP:n kaikkia kolmea ohjauskorkoa 0,25 prosenttiyksikköä.
Uutishuoneessa voit lukea tiedotteitamme ja muuta julkaisemaamme materiaalia. Löydät sieltä niin yhteyshenkilöidemme tiedot kuin vapaasti julkaistavissa olevia kuvia ja videoita. Uutishuoneessa voit nähdä myös sosiaalisen median sisältöjä. Kaikki tiedotepalvelussa julkaistu materiaali on vapaasti median käytettävissä.
Tutustu uutishuoneeseemme