Kuivan kevään jälkeen läntisen Suomen vesitilanne on monin paikoin palannut tavanomaiselle tasolle
29.7.2026 12:00:58 EEST | Elinvoimakeskukset | Tiedote
Pirkanmaan, Kanta-Hämeen, Satakunnan ja Varsinais-Suomen vesitilanteessa on tällä hetkellä selviä eroja säännösteltyjen ja luonnontilaisten vesistöjen välillä. Säännöstellyillä järvillä vedenpinnat ovat tavanomaisella tasolla kun taas luonnontilaisten järvien pinnat ovat edelleen pääosin tavanomaista alempana ajankohtaan nähden. Paikoin vedenkorkeudet ovat kuitenkin viimeaikaisten sateiden myötä palautuneet lähemmäs vuodenajan keskimääräistä tasoa.
Järvien vesitilanteissa alueellisia eroja
Säännöstellyissä järvissä vedenpinnat ovat nyt loppukesästä monin paikoin ajankohdan keskimääräistä tasoa ylempänä tai mediaanin tuntumassa. Kuivasta keväästä ja alkukesästä huolimatta Pirkanmaan suurten säännösteltyjen järvien (Näsijärvi, Vanajavesi, Pyhäjärvi, Kyrösjärvi, Rauta- ja Kulovesi) ja Kanta-Hämeen säännösteltyjen järvien (Pääjärvi, Pyhäjärvi (Tammela) pinnat saatiin nostettua virkistyskäytön näkökulmasta hyvälle tasolle. Runsaat sateet aiheuttivat esimerkiksi Näsijärvessä merkittävän hetkellisen pinnan nousun, jonka seurauksena käytiin säännöstelyn ylärajan tuntumassa. Kuivuustilanteeseen reagoitiin keväällä rajoittamalla Vanajaveden juoksutusta sulkemalla ohitusuoma poikkeuksellisesti. Rajoitus päästiin purkamaan heinäkuun alussa tilanteen helpotuttua.
Luonnontilaisten järvien vedenkorkeudet puolestaan vaihtelevat merkittävästi. Ero alueiden välillä on suurta, ja osalla havaintopaikoista vedenkorkeudet ovat sateiden ansiosta normalisoituneet tai lähellä ajankohdan keskiarvoja. Heinäkuun puolenvälin sateet nostivat paikoin pintoja huomattavasti. Esimerkiksi Pohjois-Pirkanmaalla Tarjanteen vedenpinta oli vielä heinäkuun puolivälissä poikkeuksellisen alhainen. Runsaiden sateiden ansiosta sen tilanne muuttui huomattavasti ja on ennusteiden mukaan nousemassa elokuun alkupuolella keskimääräiselle tasolle. Pohjois-Pirkanmaalla pienissä luonnontilaisissa järvissä pinnat nousivat harvinaisen alhaisista lukemista liki tulvakorkeuksiin. Esimerkiksi Kitusjärven pinta oli ennen sateita harvinaisen alhainen nousten sateiden myötä tulvakorkeuksiin.
Toisaalta Etelä-Pirkanmaalla ja Kanta-Hämeessä luonnontilaisten järvien, kuten Längelmäveden, Vesijärven, Kukkian ja Hauhon reitin järvien pinnat ovat tuntuvasti ajankohdan mediaanin alapuolella. Mallasveden vedenkorkeuden laskua on pystytty ehkäisemään rajoittamalla Valkeakosken voimalaitoksen juoksutusta vesiluvan puitteissa. Tällä on vaikutusta myös yläpuolisiin järviin, kuten Längelmäveteen pintaan nostavasti. Poikkeusjuoksutusta toteutetaan niin kauan kuin siihen on perustetta.
Varsinais-Suomessa vesitilanne on pääosin ajankohtaan nähden normaali, mutta alueellista vaihtelua on. Varsinais-Suomen itäosissa on satanut vähemmän kuin muualla. Paimionjoen vesistöalueella heinäkuun rankkasateiden aiheuttamat tiestövauriot Somerolla on saatu korjatuksi liikennöitävään kuntoon.
Satakunnassa Säkylän Pyhäjärven vedenkorkeus on keskimääräistä korkeammalla, mutta kääntymässä vähitellen laskuun. Karvianjoen vesistöalueen järvien ja jokien vedenkorkeudet ovat ajankohdan mediaanitasolla tai hieman tätä korkeammalla.
Lisää tietoa vesitilanteesta:
Lisätietoja:
Lounais-Suomen elinvoimakeskus
Pirkanmaa:
vesitalousasiantuntija Sini Heikkilä, puh. 0295 036 164
Kanta-Häme:
vesitalousasiantuntija Merja Suomalainen, puh. 0295 025 161
Varsinais-Suomi:
vesitalousasiantuntija Ilkka Myllyoja, 0295 022 911
Satakunta:
vesitalousasiantuntija Johanna Lantto, puh. 0295 023 066
Avainsanat
Elinvoimakeskukset ovat työ- ja elinkeinoministeriön hallinnonalaan kuuluvia valtion aluehallinnon viranomaisia. Elinvoimakeskukset hoitavat muun muassa elinkeinoihin, maaseutuun, liikenteeseen, ympäristöön ja luonnonvaroihin liittyviä tehtäviä.
Tilaa tiedotteet sähköpostiisi
Haluatko tietää asioista ensimmäisten joukossa? Kun tilaat tiedotteemme, saat ne sähköpostiisi välittömästi julkaisuhetkellä. Tilauksen voit halutessasi perua milloin tahansa.
Lue lisää julkaisijalta Elinvoimakeskukset
EU-finansierade IHANAT-projektet visar hur ny teknik kan stärka hanteringen av invasiva främmande arter30.10.2026 08:30:00 EET | Pressmeddelande
IHANAT-projektet sammanför teknisk expertis från Luleå tekniska universitet i Sverige och ekologisk expertis från Livskraftscentralen i Södra Österbotten i Finland för att utforska nya sätt att hantera invasiva främmande arter. Målet med det sju månader långa projektet är att undersöka hur ny teknik, såsom robotik, automation och artificiell intelligens, kan bidra till effektivare hantering av invasiva främmande arter.
EU:n rahoittama IHANAT-hanke osoittaa, kuinka uusi teknologia voi vahvistaa vieraslajien hallintaa30.10.2026 08:30:00 EET | Tiedote
IHANAT-hanke yhdistää Ruotsin Luulajan teknillisen yliopiston teknologisen asiantuntemuksen ja Suomen Etelä-Pohjanmaan elinvoimakeskuksen ekologisen asiantuntemuksen uusien vieraslajien hallintaratkaisujen löytämiseksi. Seitsemän kuukautta kestäneen hankkeen tavoitteena oli selvittää, miten uudet teknologiat, kuten robotiikka, automaatio ja tekoäly voivat edistää vieraslajien tehokkaampaa hallintaa.
Puulan, Kivijärven ja Joroisvirran reitin padotus ja juoksutusselvityksissä on kartoitettu ilmastomuutoksen vaikutuksia ja mahdollisuuksia niihin varautumiseksi29.10.2026 10:00:00 EET | Tiedote
Puulan, Kivijärven ja Joroisvirran reitin padotus- ja juoksutusselvityksissä tarkasteltiin ilmastonmuutoksen vaikutuksia vesistöjen vedenkorkeuksiin ja virtaamiin sekä mahdollisuuksia muutoksiin varautumiseksi. Selvityksissä esitetään suositukset Mäntyharjun reitillä sijaitsevan Puulan, Viitasaaren reitillä sijaitsevan Kivijärven sekä Joroisvirran reitillä sijaitsevan Maaveden säännöstelyn muuttamiseksi. Säännöstelyjen vaikutukset ulottuvat laajalle ja koskettavat mm. ranta- ja loma-asukkaiden elämää sekä vesistöjen virkistyskäyttöä.
Käytöstä poistettujen patojen purku etenee Kanta-Hämeessä ja Pirkanmaalla28.10.2026 08:05:00 EET | Tiedote
Elinvoimakeskus on tänä vuonna purkanut käytöstä poistettuja mittapatoja Janakkalassa ja Orivedellä. Seuraava kohde on Sastamalassa. Patojen poistaminen on palauttanut purojen vapaan virtauksen, poistanut kalojen vaellusesteen ja parantanut ympäristön tilaa.
Ansökningsperioden för understöd till projekt inom miljöfostran och -upplysning börjar26.10.2026 10:28:59 EET | Pressmeddelande
Den riksomfattande ansökningsomgången för understöd till projekt inom miljöfostran och -upplysning är öppen vid Livskraftscentralen i Mellersta Finland den 26 oktober–9 december 2026. Understöd beviljas till försöks- och utvecklingsprojekt som anses ha regional eller nationell betydelse.
Uutishuoneessa voit lukea tiedotteitamme ja muuta julkaisemaamme materiaalia. Löydät sieltä niin yhteyshenkilöidemme tiedot kuin vapaasti julkaistavissa olevia kuvia ja videoita. Uutishuoneessa voit nähdä myös sosiaalisen median sisältöjä. Kaikki tiedotepalvelussa julkaistu materiaali on vapaasti median käytettävissä.
Tutustu uutishuoneeseemme