Uutta tietoa sarjayrittäjyydestä: yrityksensä myyneet jatkavat aktiivisina ja tuovat kohdeyrityksiin usein kasvua ja kannattavuutta, mutta ei automaattista tuottavuusetua
3.8.2026 00:01:00 EEST | Elinkeinoelämän tutkimuslaitos ETLA | Tiedote
Yrityksensä myyneet yrittäjät jatkavat Suomessa usein aktiivisissa omistus-, hallitus- ja johtotehtävissä toisissa yrityksissä. Elinkeinoelämän tutkimuslaitoksen tuoreen tutkimuksen mukaan omista yrityksistään irtautuneiden yrittäjien henkilökohtaiset resurssit voivat auttaa toisiakin yrityksiä saavuttamaan suuremman mittakaavan. Kasvuvaikutukset eivät kuitenkaan automaattisesti muutu korkeammaksi työn tuottavuudeksi. Sarjayrittäjien ns. yrittäjyyspääoma – eli varallisuus, osaaminen ja verkostot – kanavoituu usein jo olemassa oleviin yrityksiin, ei vain startupeihin.

Yrityskaupat voivat käynnistää kiertokulun, jossa yrityksensä myyneet yrittäjät hyödyntävät vapautunutta varallisuuttaan ja osaamistaan uusien yritysten perustamiseen ja kasvattamiseen sekä muiden yritysten rahoittamiseen.
Etlan tänään julkaistun tutkimuksen mukaan monet yrityksensä myyneet yrittäjät eivät poistukaan yritystoiminnasta kokonaan vaan jatkavat aktiivisissa omistus-, hallitus- ja johtotehtävissä toisissa yrityksissä. Kauppojen myötä vapautunut ns. yrittäjyyspääoma kanavoituu ennen kaikkea jo olemassa oleviin aktiivisiin yrityksiin, ei vain startupien perustamiseen.
Etla Raportissa Yrityskaupat, yrittäjyyspääoma ja yritysten menestys (Etla Raportti 179) on selvitetty, miten yrityskaupan kohteena olleiden yritysten omistajat toimivat jatkossa ja miten heidän uudet kohdeyrityksensä menestyvät. Tutkimuksen on rahoittanut TT-säätiö.
Sarjayrittäjät Suomessa viisikymppisiä, koulutettuja ja aktiivisia
Yrityskaupassa poistuneiden yritysten merkittävät henkilöomistajat ovat Suomessa tyypillisesti kokeneita, korkeasti koulutettuja ja aktiivisia toimijoita. Omistamisen ohella suuri osa tutkituista yrittäjistä oli myös aktiivisia toimijoita yrityksessään, joko hallituksen jäsenenä tai johtotehtävissä. Heidän mediaani-ikänsä on 50 vuotta.
Omistajille on todennäköisesti kertynyt osaamista ja tietoa siitä, kuinka johtaa ja organisoida yritystoimintaa. Lisäksi heille on kumuloitunut paitsi aineellista pääomaa, myös aineetonta pääomaa siirrettäväksi seuraavaan yritykseen, toteaa tutkimuksesta vastannut Etlan vanhempi tutkija KTT Ilkka Ylhäinen.
Ylhäisen mukaan yrityksensä myyneiden yrittäjien henkilökohtaiset resurssit voivatkin auttaa toisia yrityksiä kasvamaan, mutta kasvu ei automaattisesti muutu korkeammaksi työn tuottavuudeksi.
Yrityskaupat voivat kuitenkin toimia mekanismina, jonka kautta kokeneiden yrittäjien varallisuus, osaaminen ja verkostot palautuvat yrityskentän käyttöön. Nyt saadut tulokset tukevat näkemystä, että toimivat yrityskauppa-, omistus- ja kasvurahoitusmarkkinat voivat edistää yritysdynamiikkaa myös yrityskaupan jälkeisessä vaiheessa. Talouskasvun kannalta keskeistä olisi, että yrityskaupassa vapautuvat resurssit kohdentuisivat uudelleen kasvuhakuisiin tai tuottavampiin yrityksiin, Etlan Ylhäinen sanoo.
Nyt julkaistun tutkimuksen mukaan yrityskaupan vastapuolten – eli ostajien ja fuusiokumppanien – liikevaihto kasvoi selvästi verrokkeja nopeammin. Kasvuun yhdistyi kuitenkin verrokkeja heikompi työn tuottavuuden kehitys.
Niiden jo toimivien yritysten, joihin yrittäjä siirtyi, kannattavuus kehittyi verrokkeja paremmin.
Näyttöä siitä, että toiseen yritykseen siirtyvä yrittäjyyspääoma synnyttäisi systemaattisia tuottavuusetuja tai lisäisi todennäköisyyttä saada oman pääoman ehtoista rahoitusta, ei tutkimuksessa löytynyt.
Pajarinen, Mika & Ylhäinen, Ilkka: Yrityskaupat, yrittäjyyspääoma ja yritysten menestys (Etla Raportti 179)
Avainsanat
Yhteyshenkilöt
Ilkka YlhäinenTutkija, ETLA
Puh:050-413 3783ilkka.ylhainen@etla.fiTytti SulanderViestintäjohtaja, ETLA
Puh:040-505 1241tytti.sulander@etla.fiKuvat

Liitteet
Linkit
Elinkeinoelämän tutkimuslaitos Etla
Arkadiankatu 23 B
00100 HELSINKI
09 609 900
http://www.etla.fi
ETLA eli Elinkeinoelämän tutkimuslaitos tutkii, ennustaa ja arvioi. Etla on yksityinen, voittoa tavoittelematon asiantuntijaorganisaatio.

Tilaa tiedotteet sähköpostiisi
Haluatko tietää asioista ensimmäisten joukossa? Kun tilaat tiedotteemme, saat ne sähköpostiisi välittömästi julkaisuhetkellä. Tilauksen voit halutessasi perua milloin tahansa.
Lue lisää julkaisijalta Elinkeinoelämän tutkimuslaitos ETLA
Suomi vajosi viisi sijaa IMD:n kilpailukykyvertailussa – sijoitus heikoin sitten vuoden 20163.7.2026 00:01:00 EEST | Tiedote
Suomi sijoittui tänä vuonna vasta sijalle 19 IMD:n kansainvälisessä kilpailukykyvertailussa. Pudotusta viime vuodesta tapahtui peräti viisi sijaa. Sijoituksen aleneminen on huomattavan suuri, ja Suomen sijoitus on nyt vuosien 2013–2016 tasolla. Sijoitus heikkeni vertailun kaikilla osa-alueilla, mutta eniten sijoitusta painoi yritysten suorituskyky. Kärkipaikan vertailussa otti tänä vuonna Singapore, toisena oli Hongkong ja kolmantena Sveitsi. Etla on IMD:n yhteistyökumppani Suomessa.
Etla: Suomi poikkeuksellinen alisuoriutuja tavaraviennissä – osuus maailmanmarkkinoilla puolittunut30.6.2026 00:01:00 EEST | Tiedote
Suomen osuus maailman tavaraviennin kokonaisarvosta on pudonnut 0,72 prosentista 0,35 prosenttiin vuosina 2002–2024, selviää Elinkeinoelämän tutkimuslaitoksen tutkimuksesta. Toisin kuin useimmat muut vanhat teollisuusmaat, Suomi ei ole onnistunut kompensoimaan heikentynyttä viennin suorituskykyään kysynnän kannalta suotuisalla tuotevalikoimalla. Näiden tekijöiden yhteisvaikutuksesta Suomen viennin markkinaosuus on alentunut toiseksi eniten tutkimuksessa vertailtujen 42 maan joukossa.
Aki Kangasharju ja Tero Kuusi: Näin yritysveron tuotto maksimoidaan22.6.2026 05:00:00 EEST | Tiedote
Yhteisöverojen tulossa olevaa kevennystä kritisoidaan, koska sen pelätään vähentävän verotuottoja. Pelko kohdistuu väärään kohtaan. Verotulojen kannalta olennaisempaa on, paljonko yritykset pystyvät tekemään voittoja, kuin se, peritäänkö veronalaisista voitoista veroa 18 vaiko 20 prosenttia. Veroprosentti pitäisi asettaa niin, että sillä maksimoidaan yritysten voitontekokyky eikä staattisesti arvioitu verotulojen määrä, kirjoittavat tuoreessa Etla-kolumnissa toimitusjohtaja Aki Kangasharju ja tutkimusjohtaja Tero Kuusi.
Tuore tutkimus: Nelipäiväinen työviikko leikkaisi vientituloja miljardeilla, kiky-sopimus toi maltillista kasvua15.6.2026 00:01:00 EEST | Tiedote
Siirtyminen nelipäiväiseen työviikkoon ilman työaikaa kompensoivaa tuottavuuden kasvua leikkaisi Suomen metsä- ja terästeollisuuden vientituloja neljässä vuodessa jopa 2,4 miljardia euroa, selviää Etlan, VATTin ja Aalto-yliopiston tutkijoiden tuoreesta tutkimuksesta. Erityisesti pääomavaltaisessa vientiteollisuudessa lyhyemmän työajan mahdolliset tuottavuushyödyt ovat tutkijoiden mukaan epätodennäköisiä tuotantoteknologian jäykkyyden vuoksi. Sitä vastoin vuosina 2017–2019 Suomessa toteutettu kilpailukykysopimus onnistui tavoitteessaan parantaa kustannuskilpailukykyä. Kikyn arvioidaan kasvattaneen tuloja vientimarkkinoilla liki 240 miljoonaa euroa.
Konepajoille ja rakennusalalle kustannuspaineita – EU:n hiilirajamekanismin laajennus epäsuoriin päästöihin ei kuitenkaan romuta Suomen teollisuuden kilpailukykyä10.6.2026 09:01:00 EEST | Tiedote
EU:n hiilirajamekanismin (CBAM) mahdollinen laajentaminen myös epäsuoriin päästöihin ei aiheuta Suomen tuontiin merkittäviä muutoksia. CBAM-laajennus vähentäisi jonkin verran tuontia päästökaupan ulkopuolisista maista. Tuonti reagoi laajennukseen voimakkaimmin alumiinisektorilla, kun taas raudan ja teräksen kohdalla vaikutukset ovat maltillisempia. Kustannuspaineet kohdistuvat Suomessa erityisesti rauta- ja terässektoriin sekä näitä hyödyntäviin toimialoihin, kuten rakennus- ja konepajateollisuuteen.
Uutishuoneessa voit lukea tiedotteitamme ja muuta julkaisemaamme materiaalia. Löydät sieltä niin yhteyshenkilöidemme tiedot kuin vapaasti julkaistavissa olevia kuvia ja videoita. Uutishuoneessa voit nähdä myös sosiaalisen median sisältöjä. Kaikki tiedotepalvelussa julkaistu materiaali on vapaasti median käytettävissä.
Tutustu uutishuoneeseemme