Muinaisessa Amazonissa kukoisti miljoonien ihmisten sivilisaatio

Uusi, lasertutkalla tehty tutkimusAvautuu uuteen välilehteenpaljastaa, että Lounais-Amazonilla vuosina 600 eaa.–850 jaa. kukoistaneessa monikulttuurisessa sivilisaatiossa asui miljoonia asukkaita. Noin 183 000 neliökilometrin alueen kattanut Aquiry-sivilisaatio rakensi suuria keskuksia poliittisiin ja rituaalisiin tarkoituksiin. Kuvaamalla edustavan osan alueesta tutkijat löysivät yli 400 hyvin säilyneen monumentaalisen seremoniakeskuksen pohjaa ja joitakin myöhempiä asuinpaikkoja.

Suhteuttamalla havaintonsa sivilisaation koko alueeseen tutkijat päätyivät varovaisissakin arvioinneissa siihen tulokseen, että alueelle oli rakennettu yli 20 000 muinaista maavallitettua seremoniakeskusta. Näistä suurin tunnettu on kooltaan 50 hehtaaria.

Kokonaislaskenta ja radiohiiliajoitukset osoittivat, että Aquiryn alueella, joka muodostaa alle 3 prosenttia koko Suur-Amazonista, asui jo ensimmäisen vuosituhannen alussa 1,25–3 miljoonaa asukasta. Tieto haastaa erityisesti aiemmat vähättelevät arviot koko Amazonin alueen asukasmääristä, jotka ovat liikkuneet 1–10 miljoonan välillä. Koko Amazonin väkiluku saatettiin laskea kymmenissä miljoonissa.

– Havaintomme mullistavat käsityksemme Amazonin alueen menneisyydestä, toteaa tutkimusta johtanut Helsingin yliopiston emeritusprofessori Martti Pärssinen.

Varhaista maataloutta

Aquiry-sivilisaatio jätti myös jälkensä Amazonin luontoon. He polttivat bambuvaltaista metsää saadakseen tilaa maissi-, kurpitsa- ja maniokkipelloille, monumentaalisille seremoniakeskuksille ja leveille, keskuksiin johtaville teille.

Lisäksi Aquiryn ajan ihmiset harjoittivat metsäpuutarhaviljelyä ja puiden hoitoa.

– Tutkimus osoittaa, että ihmisen vaikutus Amazonin luontoon on ollut paljon luultua suurempaa, Pärssinen huomauttaa.

Esimerkiksi useat alueen tutkituista hyötypuista kuten parapähkinäpuu, syötävää palmunydintä tuottava persikkapalmu ja useat muut hedelmiä tuottavat puut ovat osoittautuneet ihmisten ja ympäristön vuorovaikutuksen tuloksiksi. Lisäksi Aquiry-sivilisaatio edisti kulttuurisesti tärkeiden puiden leviämistä muiden puiden kustannuksella.

– Tämä vaikuttaa suoraan käsitykseemme alueen luonnosta. Sivilisaatiolla oli vaikutusta myös muinaisen Amazonin hiilentuotantoon ja hiilitasapainoon, mikä tulisi huomioida paremmin tulevissa ilmastomalleissa, Pärssinen huomauttaa.

Laserkeilaus paljasti maan muokkauksen jäljet

Tutkimus tehtiin lasertutkalla eli LiDARilla lentokoneesta. Maan muotoja kasviston läpi kuvaava laserkeilaus erotti aiemmin tutkimattomissa sademetsän osissa tuhansittain jälkiä muinaisesta sivilisaatiosta. Laserkeilauksella katettiin noin 4 500 neliökilometrin alue, josta runsas puolet käytettiin sivilisaation rakentamien maarakennuskohteiden systemaattiseen arviointiin.

– Teimme keilauksia pitkissä, noin 450 kilometrin suorissa, joilla mallinsimme noin kilometrin leveän kaistan aina kymmenen kilometrin välein. Näin katoimme mahdollisimman suuren yhtenäisen alueen, kertoo tutkimuksen teknisestä puolesta vastannut professori Juha Hyyppä Maanmittauslaitokselta. Havaitut rakenteet ovat t suuria geometrisia kuvioita ja suoria tievallituksia. 

– Vaihtelevat mittasuhteet, muodot, rakennustavat ja sijainnit kuvastavat alueen maantieteellisiä ja kulttuurisia erityispiirteitä”, toteaa emeritusprofessori Risto Kalliola Turun yliopistosta.

Perimätiedon perusteella keskuksia käytettiin yhteisöjen ja myös tärkeiden henkisten olentojen välisen koheesion voimistamiseen, seremonioihin, poliittiseen päätöksentekoon sekä päälliköiden hyväntahtoisuuden osoituksiin. Seremoniat sisälsivät juhlintaa, ruokailua, musiikkia, tanssia, urheilukilpailuja ja pallopelejä.

Korkeakulttuuri ilman kiviraunioita

Aquiry-sivilisaatiosta tiedetään vielä suhteellisen vähän. Sen alue vastasi noin puolta Suomen pinta-alasta. Kiven puutteen vuoksi alueelle ei ole jäänyt kivisiä raunioita, mutta monumentaaliset, geometriset, Amazonin geoglyfeiksi kutsutut maanrakennustyöt paljastavat kuitenkin sivilisaation laajuuden.

Aquiry-nimi viittaa alkuperäiskansojen käyttämään Acre-joen nimeen. Kyseessä ei kuitenkaan ollut yksi valtakunta vaan useiden erilaisten yhteisöjen verkosto, huomauttaa Helsingin yliopiston alkuperäiskansatutkimuksen professori Pirjo Kristiina Virtanen.

Ei tiedetä mitä kaikkia kieliä yhteisöissä puhuttiin, eikä sitä miten ne kutsuivat itseään. Ei myöskään tiedetä, mikä tuhosi sivilisaation ilmeisen nopeasti vuoden 850 jaa. tienoilla. Samoihin aikoihin myös mayojen Keski-Amerikassa vaikuttanut klassinen sivilisaatio tuhoutui suhteellisen äkisti.

Tutkimus toteutettiin Helsingin yliopiston, Turun yliopiston , Maanmittauslaitoksen, Aarhusin yliopiston ja paikallisten toimijoiden yhteistyönä. Hanketta koordinoivat Suomen Madridin-instituutti sekä Factum Foundation (Madrid) yhdysvaltalaisen lahjoittajan hankerahoituksella..

Artikkelin Over 20,000 precolonial earthworks in the Southwest Amazonia julkaisi Nature.