Rakennusneuvos Veli Hyyryläinen: Puurakentaminen on ilmastotavoitteiden käyttämätön voimavara

Puurakentamiselle asetetut tavoitteet eivät toteudu käytännössä

Julkisen rakentamisen hiipumisen seurauksena valmiiksi kilpailutettuja hankkeita on peruttu kokonaan tilaajan taloudellisen tilanteen vuoksi. – Vaikka aiemmin julkinen rakentaminen on pehmentänyt rakennusalan suhdannevaihteluita, nyt kuntien investointikyky on heikentynyt, ja päätöksenteko kestää aiempaa kauemmin.  

– Tarve koulujen ja päiväkotien kaltaisille rakennuksille on edelleen olemassa, mutta monilla tilaajilla ei ole rohkeutta tai mahdollisuutta tehdä investointipäätöksiä.

Hyyryläisen mukaan puurakentamisen tulevaisuus riippuu pitkälti siitä, miten kunnianhimoisesti yhteiskunta toteuttaa omia tavoitteitaan. – Jos kunnassa on päätetty tavoitella hiilineutraaliutta, tavoitteiden pitäisi näkyä myös rakennushankkeissa. Ei riitä, että tavoitteet kirjoitetaan strategiapapereihin, jos käytännön päätökset tehdään niiden vastaisesti.

–Puurakentaminen on erinomainen ilmastopolitiikan väline. Puu sitoo hiiltä koko elinkaarensa ajan. Lisäksi puun käyttö pitää työpaikat ja arvonlisän Suomessa. Kun puu kaadetaan, jalostetaan ja rakennetaan täällä, koko ketju hyödyttää paikallista yhteiskuntaa.

Julkinen rakentaminen voisi Hyyryläisen mukaan edistää aidosti paikallista elinvoimaa. – Kun yritykset saavat hankkeita, niiden osaaminen kehittyy ja syntyy kilpailukykyä, jota voidaan myöhemmin viedä myös ulkomaille.

Vähähiilisyyskriteerit eivät ohjaa riittävästi rakentamisen materiaaleja

Vaikka rakentamisen vähähiilisyyttä koskevat vaatimukset ovat kiristyneet, Hyyryläinen pitää nykyisiä laskentamalleja puutteellisina.

– Hiilijalanjälkilaskelmissa esimerkiksi maanrakennus- ja perustustyöt on jätetty pitkälti tarkastelun ulkopuolelle. Lisäksi joillekin rakenneosille käytetään annettuja vakioarvoja todellisten laskelmien sijaan. Tällainen mahdollistaa tulosten manipuloinnin eikä johda aidosti vähäpäästöisimpiin ratkaisuihin.

Hyyryläisen mukaan rakentamisen päästöjen laskennassa otetaan huomioon liian vähän materiaalien alkuperää. – Ei riitä, että tarkastellaan vain rakentamisen materiaalia. Pitää katsoa myös sitä, mistä se tulee, kuinka paljon sitä on prosessoitu ja missä työ on tehty. Lähellä tuotettu materiaali on ympäristön kannalta aivan eri asemassa kuin toiselta puolelta maailmaa tuotu tuote.

– Jos verrataan Ylämaalta tuotua graniittia ja Kiinasta tuotua kiveä, hiilijalanjälki on aivan eri luokkaa. Rakennusmateriaaleja pitäisi tarkastella myös niiden ympäristövaikutusten ja talouden kannalta, muistuttaa Hyyryläinen.

Puurakentaminen ei ole saavuttanut Suomessa läpimurtoa teollisen rakentamisen valtavirtaan, vaikka sitä on pyritty edistämään erilaisin poliittisin ohjelmien vuosikymmenten ajan. – Olennaisin kysymys rakennusmateriaalin valinnassa on, mikä on ihmiselle ja yhteiskunnalle paras ratkaisu. Jos tarkastellaan Suomessa kasvaneen, uusiutuvan materiaalin käyttöä, paikallista työllisyyttä ja mahdollisuutta materiaalien uusiokäyttöön, puurakentaminen on hyvin vahvoilla.

–En usko vihreisiin betoniratkaisuihin. Jos järjestelmään rakennetaan mahdollisuus parantaa tuloksia erilaisilla lisäaineilla ja laskennallisilla ratkaisuilla, ollaan helposti tilanteessa, jossa keskitytään itse tavoitteen sijasta järjestelmän optimointiin.

Myös matkailurakentamista toteuttaneen Hyyryläisen mukaan kaikessa rakentamisessa ihmisen hyvinvointi ja luontoyhteys tulee olla keskiössä. – Kaikki mikä on ihmiselle, ympäristölle ja luonnolle hyväksi, pitäisi pyrkiä ottamaan huomioon. Vastaavasti haitallisia vaikutuksia pitäisi minimoida. Rakennuksen pitää tietenkin toimia teknisesti hyvin, mutta myös materiaalivalintojen pitäisi tukea ihmisen hyvinvointia.

Ukrainan jälleenrakennus tarjoaa puurakentamiselle mahdollisuuden

Yksi kiinnostava tulevaisuuden mahdollisuus liittyy Ukrainan jälleenrakentamiseen. Hyyryläisen mukaan suomalaisella puurakentamisosaamisella voisi olla siinä merkittävä rooli.

– Olemme olleet mukana hankkeessa, jossa arvioitiin suomalaisen moduulirakentamisen mahdollisuuksia Ukrainassa. Johtopäätös oli, että osaamisellemme olisi siellä käyttöä. Käytännössä se edellyttäisi paikallista tuotantoa ja henkilöstön kouluttamista suomalaisen osaamisen pohjalta.

Haasteeksi tulee Hyyryläisen mukaan erilainen rakennuskulttuuri. – Ukrainassa, kuten monissa entisen Neuvostoliiton vaikutuspiirissä olevissa maissa, opetusrakennukset mielletään edelleen ensisijaisesti betonirakennuksiksi. Se on pitkälti kulttuurinen kysymys. Asenteiden muuttuminen vie aikaa, mutta juuri siinä suomalaisella osaamisella voisi olla paljon annettavaa.

–Vaikka rakennusala on viime vuosina kärsinyt syvästä taantumasta, teollisen rakentamisen asema on vahvistunut. Rakentamisessa käytetään koko ajan enemmän teollisesti valmistettuja osia, joista me valmistamme kokonaisia asennusvalmiita moduuleita. Tämä konsepti on vientivalmis tuote.

Puurakentamisen suurimmat esteet eivät enää ole teknisiä vaan poliittisia ja kulttuurisia. – Kun katsotaan kokonaisuutta, ilmastoa, paikallista työtä, uusiutuvia materiaaleja ja ihmisten hyvinvointia, puurakentamisella on erittäin vahvat perusteet kasvaa nykyistä paljon suurempaan rooliin suomalaisessa rakentamisessa, muistuttaa Hyyryläinen.

Kouluista hyvinvointirakennuksiin

Elementit-E Oy tunnetaan erityisesti koulujen ja päiväkotien rakentajana. -Väestörakenteen muutos on kuitenkin muuttanut markkinaa ja uusia kouluja tarvitaan vähemmän. Sen vuoksi olemme hakeneet uusia käyttökohteita. Viime vuonna valmistui suuri toimitilarakennus Outokumpuun, ja parhaillaan käynnistyy hyvinvointialueen rakennushanke Oulussa, kertoo Hyyryläinen.

– Rakennus on aina rakennus. Asiakkaan tarpeet määrittävät lopullisen käyttötarkoituksen. Moduulirakentamisen yksi vahvuus on ollut väistötiloissa. Vaikka monet kunnat ovat käyttäneet moduulirakennuksia koulujen ja päiväkotien remonttien aikana, väliaikaisiksi tarkoitetut rakennukset ovat usein jääneet pysyvään käyttöön.

Hyyryläisen mukaan kaikki kohteet rakennetaan pysyvän rakennuksen määräysten mukaan. – Kun ensimmäinen käyttötarve päättyy, rakennus voidaan siirtää uuteen paikkaan ja ottaa uudelleen käyttöön. Se on erittäin toimiva kiertotalousratkaisu.

Puurakennuksista saatu käyttäjäpalaute on ollut pääosin myönteistä. – Erityisesti kouluissa ja päiväkodeissa akustiikalla on suuri merkitys. Tilat koetaan hiljaisiksi. Moduulirakenteissa seinien välissä oleva ilmarako katkaisee äänen kulun tehokkaasti. Sen vuoksi ääni ei siirry samalla tavalla kuin betoniratkaisuissa.

Teksti: Markku Laukkanen

Markku Laukkanen, markku.laukkanen@audiomedia.fi

Lisätietoja: Veli Hyyryläinen, veli.hyyrylainen@elementit.fi