Säteilyturvakeskus puoltaa käyttölupaa käytetyn ydinpolttoaineen loppusijoituslaitokselle

Säteilyturvakeskus (STUK) toteaa lausunnossaan, että Posivan Eurajoen Olkiluotoon rakentaman käytetyn ydinpolttoaineen kapselointi- ja loppusijoituslaitos täyttää sille ydinenergialaissa ja -asetuksessa asetetut turvallisuusvaatimukset. Näin ollen säteily- ja ydinturvallisuuden osalta ei ole estettä myöntää laitokselle käyttölupaa.

”Tämä on merkittävä vaihe yli 40 vuotta valmistellussa käytetyn ydinpolttoaineen loppusijoituksessa. STUK on arvioinut ja valvonut loppusijoituksen turvallisuutta vuosikymmenten ajan. Nyt tehdyn kokonaisarvion perusteella voimme todeta, että käyttöluvan myöntämisen turvallisuusedellytykset täyttyvät”, STUKin pääjohtaja Petteri Tiippana sanoo.

Loppusijoituslaitoksen käyttöluvan myöntämisestä päättää valtioneuvosto työ- ja elinkeinoministeriön valmistelun perusteella. STUKin myönteinen lausunto on edellytys käyttöluvan myöntämiselle.

Vaikka valtioneuvosto myöntäisi käyttöluvan, loppusijoitusta ei voida aloittaa vielä sen perusteella. Ennen toiminnan aloittamista STUK varmistaa erillisellä päätöksellä, että kapselointi- ja loppusijoituslaitos täyttää kaikki käytön aloittamiselle asetetut turvallisuusvaatimukset. 

Posivan valitsemassa loppusijoitusratkaisussa korkea-aktiivinen käytetty ydinpolttoaine suljetaan loppusijoituskapseleihin maan päälle rakennetussa kapselointilaitoksessa. Kapselit sijoitetaan sen jälkeen pysyvästi kallioperään 400 – 450 metrin syvyyteen rakennettuun loppusijoitustilaan. Käytetty ydinpolttoaine eristetään näin ihmisistä ja elollisesta ympäristöstä useilla toisiaan täydentävillä vapautumisesteillä. Näitä ovat raudasta ja kuparista valmistettu loppusijoituskapseli, sitä ympäröivä bentoniittisavi ja itse kallioperä.

”Loppusijoituksen turvallisuus ei ole yhden rakenteen tai materiaalin varassa. Turvallisuus perustuu kapselin, bentoniittisaven ja kallioperän muodostamaan kokonaisuuteen, jonka tehtävänä on estää ja hidastaa radioaktiivisten aineiden vapautumista ja kulkeutumista ympäristöön”, ydinjätteiden ja ydinmateriaalien valvontaosaston johtaja Jaakko Leino sanoo.

Posiva hakee käyttölupaa vuoden 2070 loppuun asti. STUK valvoo ydinenergialain nojalla Posivan toimintaa myös laitoksen käytön aikana.

Turvallisuusarvio kattaa myös pitkäaikaisturvallisuuden

Turvallisuusarvioinnissa STUK on tarkastellut sekä kapselointi- ja loppusijoituslaitoksen käytön aikaista turvallisuutta että loppusijoituksen pitkäaikaisturvallisuutta. Pitkäaikaisturvallisuuden arvioinnissa tarkastellaan loppusijoitusjärjestelmän ja sen ympäristön kehitystä hyvin pitkillä ajanjaksoilla sekä sitä, miten radioaktiivisten aineiden vapautuminen ja kulkeutuminen ympäristöön estyy ja hidastuu. Lisäksi STUK on arvioinut Posivan organisaation valmiutta aloittaa kapselointi- ja loppusijoituslaitoksen käyttö. 

STUKin lausunto perustuu pitkään ja perusteelliseen turvallisuusarviointiin. ”Turvallisuuden osoittaminen on ollut arvioinnin lähtökohta koko työn ajan. Olemme käyneet läpi valtavan määrän teknisiä aineistoja ja turvallisuusanalyysejä sekä valvoneet Posivan toimintaa monin tavoin”, sanoo Posivan valvontaprojektin projektipäällikkö Antti Tynkkynen. STUKin ja sen käyttämien ulkopuolisten asiantuntijoiden työpanos hankkeen valvontaan ja turvallisuuden arviointiin on vuodesta 2000 lähtien ollut yhteensä yli 250 henkilötyövuotta.

Turvallisuuden arviointi ja kehittäminen jatkuvat

STUK esittää käyttöluvalle ehtoja, joilla varmistetaan turvallisuuden arvioinnin ja kehittämisen jatkuminen myös laitoksen käytön aikana.

STUK esittää, että Posivan on tehtävä ensimmäinen määräaikainen turvallisuusarviointi kymmenen vuoden kuluessa käyttöluvan myöntämisestä. Samassa määräajassa Posivan on päivitettävä pitkäaikaisturvallisuutta koskeva turvallisuusperustelu vastaamaan käyttöön otettavaa loppusijoitusjärjestelmää. Lisäksi Posivan on toimitettava STUKille matala- ja keskiaktiivisen jätteen loppusijoitustilaa koskevat yksityiskohtaiset suunnitelmat ja niihin perustuva pitkäaikaisturvallisuuden turvallisuusperustelu ennen kyseisen loppusijoitustilan rakentamisen aloittamista.

”Käyttövaiheen alussa saadaan ensimmäistä kertaa kokemusta siitä, miten maailman ensimmäisen käytetyn ydinpolttoaineen geologisen loppusijoituslaitoksen suunnitelmat, menetelmät ja järjestelmät toimivat käytännössä. Näistä kokemuksista pitää oppia ja toimintaa sekä turvallisuutta pitää tarvittaessa kehittää”, Tynkkynen sanoo.

Lisätietoja:

Petteri Tiippana, pääjohtaja
Jaakko Leino, johtaja
Antti Tynkkynen, Posivan valvontaprojektin projektipäällikkö

Haastattelupyynnöt STUKin viestinnän kautta, mediapalvelu, puh. 010 850 4761