Keskustan Lohi: Purra jättää julkisen talouden tervehdyttämisen seuraavan hallituksen tehtäväksi

– Purra on puhunut vähemmän tärkeiden menojen karsimisesta, mutta puheet eivät näy hänen budjettiehdotuksessaan. Suomen Pankki on arvioinut, että jo vuodelle 2027 tarvitaan noin 600 miljoonan euron lisätoimet. Vähintään tämä olisi pitänyt tehdä – mieluummin enemmän, Lohi sanoo.

Lohen mukaan lisäsopeutus olisi tasannut tulevalle vaalikaudelle kasautuvaa poikkeuksellisen suurta sopeutuspainetta. Ennakoitu talouskasvun vahvistuminen olisi myös tarjonnut nykyistä paremmat edellytykset kiristää finanssipolitiikkaa hallitusti.

– Miksi Purra jättää huomiselle työn, joka voitaisiin tehdä jo tänään?

Valtion budjettitalouden yhteenlaskettu alijäämä vuosilta 2023-2027 olisi Purran ehdotuksen mukaan peräti 51,1 miljardia euroa.

Yhteisöveron alentaminen keventää finanssipolitiikkaa

Lohi arvostelee sitä, että uusien sopeutustoimien ja vähemmän tärkeiden menojen karsimisen sijasta hallitus alentaa yhteisöveroa 20 prosentista 18 prosenttiin. Alennuksen staattinen vaikutus verotuloihin on arviolta noin 842 miljoonaa euroa vuodessa.

– Syvästi alijäämäisessä julkisessa taloudessa ei ole perusteltua toteuttaa lähes miljardin euron yleistä yhteisöveron alennusta. Sen euromääräinen hyöty painottuu suuriin ja voitollisiin yrityksiin, vaikka investointi- ja kasvuvaikutuksiin liittyy huomattavaa epävarmuutta.

Lohen mukaan kasvua pitäisi vauhdittaa yleisen veronalennuksen sijasta täsmällisemmin toimilla, jotka kannustavat uusiin investointeihin ja työpaikkoihin.

– Julkisen talouden tilanne ei nyt mahdollista finanssipolitiikan keventämistä näin kalliilla ja heikosti kohdennetulla keinolla. Pienemmällä rahalla voitaisiin toteuttaa vaikuttavampia kasvutoimia esimerkiksi investoiville pk-yrityksille ja ensimmäistä työntekijäänsä palkkaaville mikroyrityksille.

Suurtyöttömyyteen ei tullut uusia ratkaisuja

Lohi on pettynyt myös siihen, ettei budjettiehdotus tuo uusia ratkaisuja Suomen suurtyöttömyyteen. Erityisesti pitkäaikaistyöttömyys ja nuorisotyöttömyys ovat kasvaneet huolestuttavasti.

– Pitkäaikaistyöttömyys on noussut jo 1990-luvun laman jälkeisten ennätyslukujen tasolle. Se on vakava epäonnistuminen. Mitä pidempään työttömyys jatkuu, sitä suurempi on riski, että se muuttuu rakenteelliseksi ja pysyväksi.

Lohen mukaan myös nuorisotyöttömyyden kasvu olisi pitänyt pysäyttää nykyistä voimakkaammilla toimilla. Hallitus ei saanut edes lupaamaansa 500 valtion kesätyöpaikan ohjelmaa ajoissa kunnolla käyntiin.

– Nuoren pitkä työttömyys voi jättää jäljen koko työuraan, toimeentuloon ja hyvinvointiin. Inhimillisen hinnan lisäksi lasku tulee myöhemmin myös julkiselle taloudelle.

Lohen mukaan kuntien työttömyysturvan rahoitusvastuuta pitäisi muuttaa niin, että kunnat voisivat käyttää vastaavan summan suoraan oman alueensa työllistämiseen ja yrittäjyyden edistämiseen.

Nuorille tulisi toteuttaa takuutyömalli, jossa työttömyysturvaan käytettävää rahaa ohjattaisiin palkkaan ja todelliseen työhön. Keskusta puolittaisi lisäksi ensimmäisen työntekijän palkkaamisen sivukulut ensimmäiseltä vuodelta.

– Suomella ei ole varaa politiikkaan, jossa kasvavat velat jätetään seuraavalle hallitukselle ja työttömät odottamaan parempia aikoja. Nyt tarvitaan sekä vastuullista sopeutusta että konkreettisia toimia uusien työpaikkojen synnyttämiseksi, Lohi sanoo.