YEL-UUDISTUS JÄÄMÄSSÄ SEKAVAKSI KOMPROMISSIKSI

Ansiotulojen huomioiminen on oikea lähtökohta, mutta toteutus ei toimi

Kehysriihen jälkeen YEL-uudistus näytti etenevän lupaavasti. Hallitus linjasi, että yrittäjä voisi valita valinnanvapausmallissa YEL-työtulonsa perusteeksi verotettavat ansiotulonsa. Lisäksi luvattiin kohtuullista maksujoustoa ja mahdollisuutta keskeyttää maksut helpommin sairauden ajalta. 

Hallituksen lopullisen esitysluonnoksen jälkeen optimismi on vaihtunut pettymykseen. Ansiotulojen osalta ehdotettu malli on niin jälkijättöinen, jäykkä ja monin paikoin rajoitettu, ettei se ole käytännössä toimiva.

– Yrittäjälle tarjotaan maksujensa perustaksi joko eläkeyhtiön laskennallista työtuloarviota kuten ennenkin, tai sitten vaihtoehtona on jopa kaksi vuotta vanhoja verotuksessa vahvistettuja ansiotulotietoja. Todellisiin ja ajantasaisiin ansioihin sekä maksukykyyn perustuvaa vaihtoehtoa ei edelleenkään ole, kritisoi MYRYn toiminnanjohtaja Liisa Hanén.

Yrittäjän tulot voivat muuttua nopeasti, mutta YEL-maksu ei muuttuisi niiden mukana

– Valinnanvapautta ei synny siitä, että yrittäjä saa valita kahdesta huonosti toimivasta ja jäykästä vaihtoehdosta ja sitten vielä pakotetaan pysymään siinä valinnassa vuosia, Hanén toteaa.

Vaikka uudistuksen yhtenä tarkoituksena on suojella pienituloisia yrittäjiä nykyisiltä liian korkeilta arvioon perustuvilta maksuilta, kaikkein pienituloisimmalle yrittäjälle se ei silti toisi muutosta. YEL-vakuuttamisen pohjalla säilyisi edelleen laskennallinen ja joustamaton vähimmäismaksu.

Käytännössä tämä tarkoittaa, että yrittäjä voi joutua maksamaan noin 200 euroa YEL-vakuutusmaksua kuukaudessa, vaikka yritystoiminnasta saadut tulot olisivat hyvin pienet tai niitä ei olisi lainkaan.

Eläkeyhtiön arvioon perustuvassa vaihtoehdossa YEL-työtulon yhteys todellisiin ansioihin taas jäisi hyvin väljäksi, sillä esityksen mukaan eläkeyhtiön vahvistaman YEL-työtulon tulisi olla vähintään 50 prosenttia yrittäjän ansiotuloista.

Järjestelmä voisi siis edelleen määrätä pienituloiselle hänen tuloihinsa nähden ylisuuren vähimmäismaksun, mutta sallii kuitenkin suuremmilla tulotasoilla YEL-työtulon jäämisen puoleen todellisista ansioista. MYRY ei pidä ratkaisua loppuun asti harkittuna.

MYRY on esittänyt, että myös YEL-vakuuttamisen alaraja sidottaisiin yrittäjän todellisiin ansioihin ja pienituloisimpien maksuihin rakennettaisiin kevennetty porrastus. Yrittäjä voisi arvioida kuluvan vuoden ansionsa ennakkoverotuksen tapaan ja muuttaa tilanteen mukaan. 

Aloittavan yrittäjän asema heikkenee, valtion maksuosuus kasvaa

Esitysluonnoksessa ehdotetaan poistettavaksi kokonaan aloittavan yrittäjän 22 prosentin maksualennus. MYRY pitää ratkaisua huonona ja vaatii alennuksen säilyttämistä. Tilalle ehdotetut maksujoustot ja keskeytysvaihtoehdot ovat jäykkiä, vain harvalle toimivia, eivätkä kannusta yritystoiminnan aloittamiseen.

Uudistus ei myöskään vahvistaisi YEL-järjestelmän rahoitusta. Hallituksen vaikutusarvion mukaan ehdotetut muutokset kasvattaisivat valtion maksuosuutta yrittäjäeläkkeistä noin 80 miljoonalla eurolla vuoden 2033 tasossa.

– Lopputuloksena on entistä vaikeaselkoisempi järjestelmä, joka ei perustu johdonmukaisesti yrittäjän todellisiin ansioihin, heikentää aloittavien yrittäjien asemaa, ei ratkaise kaikkein pienituloisimpien ongelmaa eikä edes vähennä valtion rahoitusvastuuta. YEL-uudistus jää tällä esityksellä pahasti kesken ja on sekava kompromissi, Hanén sanoo suoraan.

MYRY pitää välttämättömänä uudistuksen jatkovalmistelua ja kestävän rahastointiratkaisun löytämistä YEL-järjestelmään.

Ehdotetun uuden lain on tarkoitus tulla voimaan 1.1.2028.

Lue MYRYn lausunto täältä: https://www.mikrojayksinyrittajat.fi/yel-lausunto-yrittajan-elakelakiin-liittyen-05082026

Lisätietoja: Liisa Hanén, Mikro- ja yksinyrittäjät ry:n toiminnanjohtaja