Uusi tekoälymalli simuloi ihmisen lukemista tarkemmin kuin koskaan
10.8.2026 12:00:00 EEST | Aalto-yliopisto | Tiedote
Tutkijoiden rakentama malli ymmärtää, miten huomiomme suuntautuu lukemisen aikana. Malli voi mahdollistaa esimerkiksi tekstien räätälöinnin eri lailla lukevien ihmisten tarpeisiin.

Aalto-yliopiston tutkijat ovat yhdessä kansainvälisten kumppaniensa kanssa kehittäneet mallin, joka simuloi ihmisen lukemista tarkemmin kuin mikään aiempi malli. Tutkimus julkaistiin maineikkaassa Nature Human Behaviour -lehdessä maanantaina.
“Ensimmäistä kertaa olemme hyödyntäneet tekoälymenetelmiä sen ymmärtämiseksi – eikä vain matkimiseksi – miten ihmiset lukevat,” professori Antti Oulasvirta Aalto-yliopistosta kertoo.
Aiemmat lukemista kuvaavat mallit on koulutettu näyttämällä niille massoittain tekstinpätkiä ja lukevien ihmisten silmänliikkeistä kerättyä dataa. Tältä pohjalta mallit matkivat ihmisen toimintaa. Ne eivät kuitenkaan pysty ymmärtämään tekstin sisältöä, eikä niiden johtopäätöksiä pysty yleistämään esimerkiksi eri kielille.
Nyt kehitetty malli sen sijaan seurailee logiikkaa, jonka pohjalta teemme valintoja huomion suuntaamisesta lukemisen aikana. Sen avulla päästään käsiksi siihen, miten lukija muodostaa ymmärryksen tekstin sisällöstä.
"Simulaatio antoi meille uuden linssin aivojen toimintaan”, professori Shengdong Zhao City University of Hong Kong -yliopistosta tiivistää.

Resurssirationaalisuus säätelee valintoja
Mallia ohjaa resurssirationaalisuudeksi kutsuttu periaate: lukiessa teemme jatkuvasti päätöksiä siitä, minne katsoa seuraavaksi, jotta ymmärryksemme paranisi mahdollisimman paljon käytettävissä olevan ajan puitteissa. Päätöksiä katseen ohjauksesta tehdään niin sana-, lause- kuin tekstitasoillakin.
Valintoihin vaikuttavat sekä tekstin että lukijan ominaisuudet. Edellisiin kuuluu esimerkiksi tekstin kieli, jälkimmäisiin muun muassa lukijan muistikapasiteetti, silmäliikkeiden nopeus ja niin kutsutun teksti-ikkunan leveys, eli se, montako merkkiä tarkan näön alueelle mahtuu. Näin vaikkapa nopea ja hyvämuistinen lukija voi hyppiä rivakasti tekstikappaleesta seuraavaan, mutta huonomuistinen lukija harhailee useammin taaksepäin.
Tutkijat lisäsivät lukijan ominaisuuksia mallin parametreiksi niin, että niistä jokaisen arvoa pystyttiin tarpeen mukaan säätämään. Sitten he laittoivat mallin itse oppimaan parhaan strategian huomion suuntaamiseen.
“Heitimme mallin maailmaan, jossa on miljoonia tekstejä. Sitten opetimme sen tekoälyä käyttäen optimoimaan silmien siirtelyä niin, että se ymmärtää lukemaansa”, Oulasvirta kertoo.
Malli muodostaa lukemastaan niin kutsutun muistiedustuksen, eli tiivistetyn kuvauksen tekstin sisällöstä. Tämä muistijälki ei ole täydellinen vaan se kertyy niistä sanoista, joita malli on silmäillyt. Kun ratkaiseva sana tai osavirke uupuu, silmä voidaan suunnata keräämään siitä tietoa. Mallin rakentamaa ymmärrystä on mahdollista testata kysymällä, mitä sille oli annetussa ajassa ja annetuilla ominaisuuksilla jäänyt tekstistä mieleen.
Lopulta tutkijat vertasivat mallinsa tekemiä valintoja huomion suuntaamisesta todellisten ihmisten silmänliikedataan. Selvisi, että sen tekemät päätökset tosiaankin mukailivat lukijoiden toimintaa. Käytännössä tutkijoiden siis onnistui rakentaa keskivertolukijaa kuvaava malli, joka pystytään tarvittaessa mukauttamaan erilaisten lukijoiden ominaisuuksiin.
Kohti sovelluksia
Malli avaa ovet sekä erilaisten lukemiskokemuksien ymmärtämiseen että lukemista eri tavoin tukeviin sovelluksiin.
“Voisimme tuottaa samasta pohjatekstistä – esimerkiksi jostain kimurantista lakitekstistä – pienellä vaivalla erilaisille lukijoille ymmärrettäviä versioita”, Oulasvirta kaavailee.
Tutkijat uskovat myös, että malli voi auttaa kehittämään lisätyn todellisuuden sovelluksista entistä parempia. Uusi tieto silmien liikkeistä auttaa esimerkiksi sommittelemaan älylaseissa näkökenttään ilmestyvän tekstin taittoa ja rytmitystä paremmin tilanteen ja lukijan tarpeisiin sopiviksi.
Tutkimuksessa oli mukana Aalto-yliopiston lisäksi tutkijoita The Hong Kong University of Science and Technology- , City University of Hong Kong- ja National University of Singapore -yliopistoista.
Avainsanat
Yhteyshenkilöt
Antti Oulasvirta
Professori, Aalto-yliopisto
antti.oulasvirta@aalto.fi
+358 50 384 1561
Kuvat
Linkit
Tietoa julkaisijasta
Aalto-yliopistossa tiede ja taide kohtaavat tekniikan ja talouden. Rakennamme kestävää tulevaisuutta saavuttamalla läpimurtoja avainalueillamme ja niiden yhtymäkohdissa. Samalla innostamme tulevaisuuden muutoksentekijöitä ja luomme ratkaisuja maailman suuriin haasteisiin. Yliopistoyhteisöömme kuuluu 16 000 opiskelijaa ja 5 200 työntekijää, joista 446 on professoreita. Kampuksemme sijaitsee Espoon Otaniemessä.

Tilaa tiedotteet sähköpostiisi
Haluatko tietää asioista ensimmäisten joukossa? Kun tilaat tiedotteemme, saat ne sähköpostiisi välittömästi julkaisuhetkellä. Tilauksen voit halutessasi perua milloin tahansa.
Lue lisää julkaisijalta Aalto-yliopisto
Ensimmäinen suprajohtava kvanttilämpökone osoittaa, että lämpö voidaan valjastaa työksi myös kvanttimaailmassa13.7.2026 12:00:00 EEST | Tiedote
Suprajohtava kvanttilämpökone paitsi edistää termodynamiikan perustutkimusta, voi myös merkittävästi pienentää tulevaisuuden kvanttitietokoneiden hintalappua.
Suomalaistyöryhmän teos tuo viilentävän puutarhan helteissä kärvistelevään Espanjaan1.7.2026 10:45:00 EEST | Tiedote
Suomalaisten arkkitehtien ja taiteilijoiden ryhmä esittää puutarhataideteoksellaan kaupunkien kuumenemisen ja ympäristökriisin ratkaisuksi muun muassa kasvillisuutta ja yhteisöllisyyttä.
Tutkijat paljastivat ensi kertaa kaksi uutta suprajohdinta menetelmällä, jolla voi jatkossa löytää tuhansia lisää29.6.2026 11:15:00 EEST | Tiedote
Fyysikoiden tekoälyyn perustuvan menetelmän myötä suprajohtavuuden valtavat energiahyödyt ovat askeleen lähempänä.
EU:n kilpailtu miljoonarahoitus kolmelle Aalto-yliopiston tutkijalle23.6.2026 13:01:12 EEST | Tiedote
Adam Fosterin, Jani Oksasen ja Jukka Suomelan tutkimukset pureutuvat atomintarkkaan materiaalitekniikkaan, ledeihin perustuvaan lämpöhallintaan ja kvanttimenetelmiin hajautetuissa verkoissa.
Sähkön riittävyys voi olla koetuksella Suomessa jo 2030-luvulla – sähköautojen lataamisella merkittävä vaikutus22.6.2026 08:02:00 EEST | Tiedote
Tuoreen tutkimuksen mukaan sähköautojen yleistyminen ja sääriippuvainen sähköntuotanto voivat yhdessä lisätä tilanteita, joissa sähkö ei riitä kattamaan kulutusta Suomessa. Latauksen oikea ajoittaminen voi auttaa varmistamaan sähkön riittävyyden erityisesti talvella.
Uutishuoneessa voit lukea tiedotteitamme ja muuta julkaisemaamme materiaalia. Löydät sieltä niin yhteyshenkilöidemme tiedot kuin vapaasti julkaistavissa olevia kuvia ja videoita. Uutishuoneessa voit nähdä myös sosiaalisen median sisältöjä. Kaikki tiedotepalvelussa julkaistu materiaali on vapaasti median käytettävissä.
Tutustu uutishuoneeseemme
