Kommentti: Kesällä taloudesta on saatu positiivisia signaaleja – asuntomarkkinoilta ei

Elinkeinoelämän keskusliiton mukaan yritysten luottamus talouteen on ollut lupausta herättävällä tasolla jo vuoden ajan. Erityismaininnan ansaitsee kuitenkin nyt rakennusalan yritysten luottamus, joka kohosi kesäkuussa 2026 korkeimmalle tasolleen sitten Ukrainan sodan alun. Kesäkuussa 2026 myös Tilastokeskuksen raportoima kuluttajien luottamusindikaattori nousi korkeimmalle tasolleen neljään vuoteen, joskaan heinäkuun lukema ei tästä enää parantunut.

Perinteisesti talouskehitys näkyy kuitenkin työmarkkinoilla vasta viiveellä. Tilastokeskuksen aineistojen mukaan kesäkuussa 2026 Suomen työttömyysasteen trendi olikin edelleen korkealla, 10,5 prosentissa. Vaikka suuri osa työttömyyden kasvusta johtuukin työvoiman kasvusta eli siitä, että henkilöitä on siirtynyt työvoiman ulkopuolelta työttömiksi työnhakijoiksi, on myös itse työllisyys ollut laskussa. Kesäkuun työllisyysasteen trendiluku, 75,2 prosenttia, oli alhaisin sitten vuosien 2020–2021 koronapandemian.

Vanha virsi toistettava jälleen: asuntomarkkinat kurimuksessa

Tilastokeskuksen vuoden 2026 toisen kvartaalin tilastot kertovat vanhojen osakeasuntojen hintojen laskeneen koko maan tasolla 3,9 prosenttia edellisvuoteen verrattuna. Q1:llä laskua tuli 3,1 prosenttia. Erityisesti hinnat ovat laskeneet pienissä kerrostaloasunnoissa. Vaikka nämä ovat vielä jossain määrin ennakollisia tietoja, kertovat ne asuntomarkkinoita edelleen piinaavasta pakkassäästä, sillä myös kauppamäärät ovat laskeneet viime vuoden hienoisen kasvun jälkeen. Vuoden 2026 ensimmäisellä puoliskolla tehtiin 12 prosenttia vähemmän vanhojen osakeasuntojen kauppoja kuin vuotta aiemmin. Tosin ehkä hieman yllättäen kauppamäärien lasku oli suurempaa rivitaloissa (-15 %) kuin kerrostaloissa (-11 %).

Omistusasuntomarkkinoiden valju tilanne heijastuu vahvasti myös vuokrapuolelle: koko maan otannassa vapaarahoitteiset vuokrat ovat nousseet vain 0,1 prosentin vuosivauhdilla vuoden 2026 kahden ensimmäisen neljänneksen aikana, mikä käy ilmi Tilastokeskuksen aineistoista. Valtion tukemat vuokrat, jotka ovat tiukasti, joskin selvällä viiveellä, sidoksissa hoito- ja pääomakustannusten kehitykseen, ovat kasvaneet reilummin. Ne kohosivat 2,2 prosenttia vuoden ensimmäisellä ja 1,8 prosenttia vuoden toisella neljänneksellä – jälkimmäinen luku on tosin alhaisin noteeraus yli kolmeen vuoteen.

Tilastokeskus kuitenkin kertoo, että rakennuskustannusindeksi on kasvanut alkuvuonna nopeinta tahtiaan kolmeen vuoteen. Työkustannukset ovat tähän asti toimineet indeksin kohoamisen ajureina, mutta kesäkuussa 2026 materiaalien hinnatkin kasvoivat nopeammin kuin kertaakaan sitten kesän 2023. Lisäksi korkomarkkinat odottavat tällä hetkellä euriborien pysyttelevän 3 prosentin paikkeilla pidemmän aikaan, vaikkakin odotukset voivat muuttua nopeastikin. Öljyn hinnassa on nähty suuria muutoksia Iranin sodan alettua, mitkä näkyvät viiveellä inflaatioluvuissa ja sitä kautta korkokehityksessä.

Asunto- ja vuokramarkkinoita varjostaa siten edelleen usea tekijä: hitaasti sulaneet asuntovarannot, heikko hinta- ja vuokrakehitys sekä kavunneet rakennuskustannukset ja korko-odotukset. On kuitenkin paikallaan odottaa, että ennakoitua vahvempi talouskehitys tulee vääjäämättä näkymään myös asuntomarkkinoilla ja rakennusalalla, vaikkakin edellä mainitut tekijät saattavat jatkaa tämän kehityksen hidastamista ja vaimentamista.

Lopuksi on kuitenkin vielä syytä korostaa, että Suomen talouden kasvuluvut vuodelle 2026, etenkin toiselle neljännekselle, ovat hyvin alustavia. Ne saattavat siis tarkentua ja muuttua vielä myöhemmin. Esimerkiksi Tilastokeskuksen raportoimissa työllisten tehdyissä työtunneissa ei ole havaittavissa vastaavaa vuosikasvua kuin bruttokansantuotteessa, vaikka tyypillisesti, joskaan ei aina, näiden välillä on havaittu positiivinen yhteys, mikä saattaisi siten ennakoida nyt nähtyihin talouskasvulukuihin vielä jonkinasteista revisiota alaspäin.