Kokoomuksen Kauma: Epäilijöistä huolimatta valinnanvapauskokeilu on onnistunut ja pidetty uudistus

– Uusien tutkimusten sisällyttämisen myötä lääkärin vastaanotolle hakeutuneiden vaivoja voidaan selvittää aiempaa nopeammin. Ensi vuonna tavoitteena on kasvattaa korvattavien yleislääkärikäyntien määrä kolmesta kuuteen vuodessa, mikä parantaa kokeilua entisestään, kokoomuksen eduskuntaryhmän varapuheenjohtaja, kansanedustaja Pia Kauma iloitsee.

Kokeilusta saadut tiedot kertovat, että apua on haettu paitsi tavallisiin tuki- ja liikuntaelinvaivoihin ja hengitystieinfektioihin, myös aihepiireihin, joista voi olla vaikea puhua terveyskeskuksen hoidontarpeen arvion kautta.

– Kokeilu on madaltanut kynnystä hakea apua myös arkoihin vaivoihin, kuten lihavuuteen liittyviin ongelmiin. Moni ei ole aiemmin uskaltanut ottaa näitä puheeksi, kun ensimmäinen askel on ollut puhelinsoitto hoidontarpeen arviointiin. Tämäkin osoittaa, että kokeilu on tavoittanut aidon, aiemmin täyttymättömän tarpeen, Kauma sanoo.

Kauma torjuu väitteet, joiden mukaan kokeiluun käytetyt varat pitäisi ohjata suoraan hyvinvointialueille.

– Hyvinvointialueiden budjeteista löytyy aina uusia menokohteita. Kukaan ei voi luvata, että lisärahoitus ohjautuisi juuri hoitojonojen purkuun. Valtion osuus valinnanvapauskokeilun rahoituksesta on tänä vuonna 44,5 miljoonaa euroa, kun hyvinvointialueiden kokonaisrahoitus on yli 27 miljardia euroa. Hyvinvointialueiden rahoitus on siis yli 600-kertainen kokeiluun verrattuna, Kauma toteaa.

Kritiikkiä on herättänyt myös se, että kokeilun ensimmäisiä käyttäjiä ovat olleet erityisesti kaupungeissa asuvat ja hyvätuloiset ikääntyneet. Kauman mielestä tästä ei pidä tehdä liian nopeita johtopäätöksiä. Eduskuntaryhmän varapuheenjohtaja ei myöskään usko väitettä, että edullisempi lääkärikäynti kasvattaisi tarpeetonta kysyntää.

– Kaikki uudet palvelut löytävät ensin ne asiakkaat, jotka ovat jo valmiiksi tottuneet asioimaan yksityisellä puolella. Laajempi käyttäjäkunta seuraa perässä sitä mukaa, kun tieto palvelusta leviää. Tämä ei ole syy kaventaa kokeilua vaan päinvastoin syy laajentaa sitä. Kun yhä useampi palveluntuottaja ottaa mallin käyttöön eri puolilla Suomea, myös suurten kaupunkien ulkopuolella asuvien ikääntyneiden mahdollisuudet hyödyntää palvelua paranevat. On myös hyvä muistaa, että hyvätuloisillakin ikääntyneillä on oikeus käyttämiinsä verovaroin rahoitettuihin palveluihin, ja yksityisellä asiointi keventää samalla julkisen terveydenhuollon kuormitusta, Kauma sanoo.

– Kokeilua kannattaa jatkaa ja seurata riittävän pitkään ja riittävän laajalla aineistolla ennen lopullisia päätöksiä. Siksi onkin hienoa, että kokeilua on jatkettu vuoden 2028 loppuun. Kokoomuksen tavoitteena on, että toimiva malli vakinaistetaan osaksi pysyvää palvelutarjontaa, Kauma päättää.