Vihreiden Fatim Diarra: Suomen ei pidä unohtaa omaa menestystarinaansa – maksuton korkeakoulutus kuuluu myös tuleville sukupolville

Uudistusta on perusteltu sillä, että työelämässä olevien pitäisi voida päivittää osaamistaan suorittamalla uusi tutkinto. Tavoite osaamisen kehittämisestä on tärkeä, mutta herää kysymys, onko kokonainen korkeakoulututkinto siihen oikea ratkaisu. Monessa ammatissa osaamista voitaisiin päivittää tehokkaammin ja joustavammin täydennyskoulutuksilla sekä pienemmillä opintokokonaisuuksilla. Myös jatkuvan oppimisen valmistelussa on korostettu tutkintoa lyhyempien osaamiskokonaisuuksien merkitystä.

– Minulle tämä ei ole vain poliittinen keskustelu, Diarra linjaa.

– Sinä vuonna, kun aloitin yliopistossa, isäni kuoli ja perheeni talous romahti. Monessa maassa se olisi tarkoittanut sitä, että yliopisto olisi jäänyt siihen. Olisin joutunut palaamaan kotiin auttamaan äitiäni ja osallistumaan kolmen pikkuveljeni kasvattamiseen sekä perheen toimeentulon turvaamiseen, Diarra sanoo.

– Suomessa näin ei käynyt. Maksuton korkeakoulutus mahdollisti sen, että pystyin jatkamaan opintojani vaikeasta elämäntilanteesta huolimatta. Juuri tällaisia tilanteita varten suomalainen koulutusjärjestelmä on rakennettu, Diarra jatkaa.

Maksuton koulutus on ollut yksi Suomen suurimmista menestystekijöistä. Se on antanut myös vähävaraisista oloista tuleville nuorille mahdollisuuden kouluttautua, rakentaa oma tulevaisuutensa ja vahvistaa koko yhteiskuntaa. Se on ollut investointi, ei kuluerä.

– Siksi on aiheellista kysyä, mikä hallituksen uudistuksen todellinen tavoite on. Jos tarkoituksena on vahvistaa korkeakoulujen rahoitusta, siitä tulee käydä avoin ja rehellinen keskustelu. Nyt kokonaisuus näyttää kuitenkin vievän Suomea kohti kehitystä, jossa maksuttomasta korkeakoulutuksesta luovutaan vähitellen. Se herättää perustellun huolen siitä, onko hallituksen pitkän aikavälin tavoitteena tehdä lopulta kaikista korkeakouluopinnoista maksullisia, Diarra kysyy.

Diarra muistuttaa, että Suomessa on historiallisen pienet nuoret ikäluokat. Hänen mielestään nyt pitäisi panostaa nuorten osaamiseen ja koulutukseen enemmän kuin koskaan, ei rakentaa uusia esteitä heidän koulutuspolulleen.

– Suomi on vaarassa unohtaa oman tarinansa. Tarinan, jossa koulutus oli tie eteenpäin riippumatta siitä, kuinka vaikeat lähtökohdat ihmisellä oli. Tätä tarinaa ei pidä purkaa pala palalta. Maksuton korkeakoulutus on säilytettävä myös tuleville sukupolville, Diarra päättää.