Suomen vesilintukato vaatii ratkaisua – huippututkijat esittelevät ratkaisut suunnan kääntämiseksi

Suomalaisten vesilintujen tilanne herättää laajaa huolta. Perinteisesti elinvoimainen sinisorsa taantuu, ja useiden muiden lajien – kuten haapanan, jouhisorsan ja lapasorsan – kannat ovat pudonneet voimakkaasti. 

Kaikkein eniten on kärsinyt viime vuosina metsästykseltä rauhoitettu punasotka, jonka kanta on laskenut peräti 95 prosenttia 40 vuoden aikana. Lisäksi esimerkiksi tukkasotkan ja jouhisorsan määrä on laskenut 75 prosenttia.

Pääsyitä ahdinkoon ovat elinympäristöjen rehevöityminen ja umpeenkasvu sekä vieraspedot, kuten minkki ja supikoira. Joidenkin lajien osalta myös kestävän verotuksen varmistaminen edellyttää lisätoimia.

Vastuu kestävyydestä kannetaan nyt

Elinympäristöjen muutokset ja pesimäaikaiset tuhot ovat suurimmat ratkaistavat haasteet. Lintujen elinympäristöjen ennallistamiseen on nykyään haettavissa tukia, joiden hyödyntämisessä maanomistajilla on avainrooli.

Lisäksi metsästäjien suorittama vieraspetotorjunta sekä vesilintujen pesintää suojaavien keinotekoisten pesälaitteiden, kuten pesäputkien (katso video) asentaminen ovat ratkaisevassa asemassa.

– Jotta pesimäaikaisia tuhoja voitaisiin tehokkaasti ennaltaehkäistä, tarvitaan ongelman ratkaisemiseksi yhteiskunnallisia voimavaroja ja jatkuvuutta, toteaa riista-asiantuntija Leena Kangas Suomen Metsästäjäliitosta.

Katso videolta, kuinka monta poikasta pesäputkeen mahtuu

Uusien tutkimusten myötä suomalaiset metsästäjät ovat heränneet arvioimaan kriittisesti myös omaa rooliaan ja metsästyksen kestävyyttä. Kyse ei ole vain lintukantojen elinvoimaisuudesta, vaan vaakalaudalla on perinteikkään metsästysmuodon tulevaisuus. Suomalaismetsästäjät ovat jo vuosikymmeniä toteuttaneet omakustanteisesti kosteikkojen hoitoa, vieraspetojen poistoa ja pesimäpaikkojen parantamista. Nyt keskusteluun tuodaan myös metsästyksen kestävyyden arviointi tutkimustiedon pohjalta.

– Otamme mieluummin aloitteen omiin käsiimme ja opimme maailman parhaista käytännöistä kuin jäämme odottamaan ylhäältä saneltua sääntelyä. Suomessa on pitkät perinteet metsästyksen joustavasta sääntelystä kantojen vaihtelun mukaan, mistä metsäkanalintujen verotus on hyvä esimerkki, Kangas arvioi.

Asiantuntijat kokoontuvat Erävedet-seminaariin

Ratkaisuja vesilintujen tilanteeseen etsitään Tampereella 17.8. järjestettävässä uudessa Erävedet-seminaarissa, jossa kuullaan laajasti alan johtavia asiantuntijoita tutkimuslaitoksilta, yliopistoilta ja järjestökentältä.

Seminaarissa puhuvat alan huippututkijat ja käytännön osaajat:

· Ere Grenfors ja Veli-Matti Pekkarinen, Suomen Metsästäjäliitto

· Taina Ihaksi, Baltic Sea Action Group

· Heikki Helle, Luonnontieteellinen keskusmuseo LUOMUS

· Antti Piironen, Luonnonvarakeskus (Luke)

· Veli-Matti Väänänen, Helsingin yliopisto

· Jyri Mononen ja Matti Kervinen, Suomen riistakeskus

· Claus Lind Christensen, Tanskan metsästäjäliitto (Danmarks Jægerforbund)

Tapahtuman huipentaa paneelikeskustelu, jonka juontaa Aleksi Lumme. Tule paikan päälle verkostoitumaan ja kuulemaan, mitä vesilintukantojen elvyttäminen vaatii. Voit osallistua seminaariin myös etänä.

Lisätiedot ja ilmoittautuminen Erävedet-seminaariin: https://metsastajaliitto.fi/eravedet

Aika: 17.8.2026 klo 9.00–16.00

Paikka: Finlayson Meetings, Satakunnankatu 18 A, 33210 Tampere