Jonotilanne on saatu hallintaan nyt myös Vaasan, Laihian, Mustasaaren ja Maalahden suun terveydenhuollossa

Pohjanmaan hyvinvointialue on antanut Lupa- ja valvontavirastolle selvityksen suun terveydenhuollon jonotilanteesta ja korjaavista toimenpiteistä. Jonot on saatu purettua ja hyvinvointialue välttää 800 000 euron uhkasakon.

Lupa- ja valvontavirasto totesi keväällä, että Vaasan, Laihian, Maalahden ja Mustasaaren suun terveydenhuollossa oli vakavia puutteita. Käytännössä tämä tarkoitti jonoja eli liian pitkää viivettä hoitoon pääsyssä.

– Olemme erittäin tyytyväisiä, että jonotilanne on saatu hallintaan ja potilaiden kannalta tilanne on nyt hyvä. Kun potilas ottaa yhteyttä suun terveydenhuollon ajanvaraukseen, häntä ei enää aseteta jonoon odottamaan tietoa hoitoajasta, vaan hän saa heti tiedon, koska pääsee vastaanotolle, johtava hammaslääkäri Hanna Kangasmaa kertoo.

Päivystykselliset potilaat on pystytty hoitamaan normaalisti koko ajan.

Kangasmaan mukaan tavoite on saavutettu eli koko alueella pystytään antamaan asiakkaalle vastaanottoaika hoidon tarpeen arvion perusteella, kun hän ottaa yhteyttä suun terveydenhuoltoon.

Jokainen voi itse edistää päivittäisillä valinnoilla omaa suun terveyttään

Jonojen purkua on tehty omana toimintana sekä ostopalveluna.

– Olemme kehittäneet omaa toimintaamme ja sitä työtä toki jatketaan edelleen. Sekä oma henkilökuntamme että ostopalveluna hankittu henkilöstö on purkanut jonoja ilta- ja viikonlopputyönä omissa hammashoitoloissamme, Kangasmaa kertoo.

Jonotilanne muodostui vaikeaksi viimeisen kahden vuoden aikana erityisesti Vaasassa.

– Henkilöstötilanne on ollut ajoittain haastava. Vaasassa on ollut välillä 10 hammaslääkärin vaje, eli ei ole ollut yksinkertaisesti riittävästi henkilökuntaa hoitamaan potilaita. Nyt tilanne on paljon parempi ja olemme saaneet rekrytoitua henkilökuntaa Vaasan yksiköihin, alueylihammaslääkäri Petra Kari kertoo.

Hammashoitoloissa kiinnitetään jatkuvasti huomiota yksilöllisen tarkastusvälin määrittelyyn ja noudattamiseen. Tarkastusväli määritellään riskinarvion perusteella, johon vaikuttaa paitsi suun terveydentila, myös yleinen terveydentila ja omahoito. Aikuisen tarkastusväli voi olla puolesta vuodesta jopa neljään vuoteen.

– Kun potilas huolehtii hyvin päivittäisestä suuhygieniasta, eikä ole esimerkiksi voimakasta karieksen muodostusta, voidaan tarkastusväli määritellä vuosissa. Jotkin perussairaudet ja suusairauksien voimakkaasti kohonnut riski saattavat vaatia käyntejä hammaslääkärin tai suuhygienistin vastaanotolla useammin, Kari selventää.

Kari muistuttaa, että omalla toiminnallaan voi vaikuttaa merkittävästi suun terveyteen ja miten usein tarkastukseen on tarve tulla.

– Perusasiat, kuten harjaus aamuin illoin fluorihammastahnalla, hammasvälien puhdistus sekä napostelun ja energiajuomien välttäminen ovat jokaisen omia päivittäisiä valintoja.