Vihreiden Hanna Holopainen: Onko hallituksen suurin panostus kouluihin osoittautumassa pannukakuksi?

Opetusministeri Anders Adlercreutz (r.) on sanonut, että oppimisen tuen uudistus on “hallituksen suurin yksittäinen panostus kouluun”. Nyt näyttää siltä, että uudistus ei ole saavuttamassa tavoitteitaan. Opetusalan Ammattijärjestö OAJ:n kyselyssä yli kolmannes rehtoreista vastasi, että kouluun ei ole lisätty resursseja oppimisen tuen uudistuksen myötä.

– Onko todella niin, että hallituksen “suurin yksittäinen panostus” kouluihin osoittautuu pannukakuksi? Nyt olisi tärkeää kuunnella opetusalan ammattilaisia siinä, mikä on mennyt uudistuksessa pieleen. Yksi iso kysymys vaikuttaa olevan riittämättömät kuntien resurssit, vihreiden kansanedustaja Hanna Holopainen toteaa.

Noin puolet OAJ:n kyselyyn vastanneista opettajista arvioi, ettei päätöksiä oppilaskohtaisesta tuesta voida tällä hetkellä tehdä lasten todellisten tarpeiden mukaisesti.

– Vaikka lakiuudistuksen piti vahvistaa oppilaiden saamaa tukea, se ei näytä johdonmukaisesti toteutuvan. Yksi syy lienee siinä, että hallitus on samaan aikaan leikannut kuntien valtionosuuksia, kun se on lisännyt koulujen tarvitsemia resursseja. On käynyt ilmi, että eri koulut tulkitsevat uutta lakia hyvin eri lailla ja niillä on hyvin erilaiset mahdollisuudet ja resurssit soveltaa lakia käytännön tasolla, Holopainen korostaa.

Holopainen nostaa esiin neurokirjolla olevat lapset ja nuoret, joilla haasteet eivät välttämättä liity suoraan oppimiseen, vaan yksilöllistä tukea ja mukautuksia tarvitaan koulun arjessa selvitymiseen, kuten siirtymätilanteisiin, aistitiedon käsittelyyn ja välituntitoimintaan.

– Esimerkiksi hälyisä tai muuten häiritsevä oppimisympäristö voi haitata tavanomaista herkemmän lapsen selviytymistä koulun arjessa. Neurokirjolla oleva lapsi voisi hyötyä esimerkiksi erillisistä lisätunneista, ylimääräisistä tauoista tai pienemmissä ryhmissä opiskelusta. Nyt laki jättää liikaa tulkinnan varaa kunnille ja apua saa vasta silloin, kun arvosanat ovat jo romahtaneet epäinhimillisen kuormituksen vuoksi, Holopainen sanoo.

Joissakin kunnissa myös erityisluokkia on lakkautettu, vaikka niitä luvattiin uudistuksen myötä lisää.

– Erityisluokat ovat tärkeitä aivan kaikkien oppilaiden oppimisen kannalta, sillä se mahdollistaa oikeanlaisen tuen kohdistamisen sitä tarvitseville ja työrauhan kaikille. Uudistus ei todellakaan täytä tavoitteitaan, jos sitä toimeenpannaan kunnissa täysin nurinkurisella tavalla, Holopainen korostaa.

Holopainen vaatii, että hallitus ryhtyy korjaaviin toimiin.

– Toisin kuin valtiovarainministeri Purra esittää, nyt on väärä hetki nipistää vielä lisää kuntien rahoitusta. On varmistettava, että oppilaiden tarvitsema tuki todella toteutuu ja koko Suomessa on riittävä määrä erityisluokkia niitä tarvitseville. Jos nykyinen oppimisen tuen laki ei toimi, pitää joko kuntien saamaa ohjeistusta tai lain pykäliä tarkastella uudelleen, Holopainen painottaa.