Tekoälyhuuma osoitti heinäkuussa rauhoittumisen merkkejä – osakerahastot vetivät silti uusia sijoituksia
11.8.2026 06:30:00 EEST | Finanssiala ry | Tiedote
Suomeen rekisteröityihin sijoitusrahastoihin sijoitettiin heinäkuussa uutta pääomaa yhteensä vajaa 800 miljoonaa euroa. Rahastopääoman määrä kasvoi hieman vähemmän markkinakehityksen vuoksi. Yhteenlaskettu rahastopääoman arvo oli kuukauden lopussa lähes 222 miljardia euroa.

Uusia pääomia sijoitettiin heinäkuussa kaikkiin muihin päärahastoluokkiin paitsi vaihtoehtorahastoihin. Osakerahastoihin sijoitettiin uusia varoja 353 miljoonaa euroa, yhdistelmärahastoihin 99 miljoonaa, pitkän koron rahastoihin 184 miljoonaa ja lyhyen koron rahastoihin samoin 184 miljoonaa euroa. Vaihtoehtoisista rahastoista lunastettiin varoja 34 miljoonan euron verran.
|
milj. EUR |
Nettomerkinnät heinäkuu 2026 |
Nettomerkinnät vuoden alusta |
Pääoma 31.07.2026 |
|
Osakerahastot |
353 |
23 |
99 015 |
|
Yhdistelmärahastot |
99 |
1 072 |
44 390 |
|
Pitkän koron rahastot |
184 |
2 250 |
44 968 |
|
Lyhyen koron rahastot |
184 |
1 357 |
22 704 |
|
Vaihtoehtoiset rahastot |
-34 |
1 206 |
10 644 |
|
YHTEENSÄ |
786 |
5 908 |
221 723 |
Jo aiemmilta kuukausilta tutut teemat ohjasivat markkinoiden kehitystä heinäkuun aikana. Iranin ja Yhdysvaltain välinen kriisi kärjistyi uudelleen, mikä nosti öljyn hintaa ja heilutti markkinoiden inflaatio- ja korko-odotuksia. Samaan aikaan tekoälyhuuma osoitti jäähtymisen merkkejä ja osasta teknologiasektorin osakekursseja pääsikin ilmaa pihalle.
Tekoälyinvestoinnit jatkuvat yhä vilkkaina, mutta epävarmuus niiden tuottoisuudesta on kasvanut. Teknologiaosakkeiden heilunnasta huolimatta laajojen osakeindeksien kehitys oli heinäkuussa suhteellisen rauhallista, mihin myötävaikuttivat monien yritysten odotuksia paremmat tulokset. Esimerkiksi Euroopan osakekurssit kokonaisuudessaan nousivat hieman.
Finanssiala ry:n (FA) pääekonomistin Veli-Matti Mattilan mukaan sijoittajien kannattaa varautua epävarmuuden ja kurssiheilunnan jatkumiseen. Geopolitiikka ei osoita rauhoittumisen merkkejä, ja kannunvalanta mittavien tekoälyinvestointien järkevyydestä jatkuu.
”Epävarmuutta tuovien tekijöiden määrä ei näytä olevan vähenemässä. Nyt on syytä pitää pää kylmänä ja noudattaa omia pidemmän aikavälin sijoitussuunnitelmia. Kuten aina, riskien hajauttaminen on tärkeää, niin ajallisesti kuin sijoitusluokittain”, Mattila toteaa.
Merkintöjä kattavasti eri rahastoihin
Seligson & Co Rahastoyhtiön asiakkaiden tekemät rahastomerkinnät kohdistuivat heinäkuussa kattavasti eri rahastoihin, kertoo toimitusjohtaja Aleksi Härmä.
”Moni suomalainen rahastosijoittaja on voinut nauttia heinäkuussa kesälomasta, koska on noudattanut hötkyilemättä omaa sijoitussuunnitelmaansa. Pitkäjänteinen sijoittaja keskittyykin yhden kuukauden sijaan pidemmän aikavälin tavoitteisiin ja voi siten hyötyä korkoa korolle -ilmiön hedelmistä.”
Osakerahastot keräsivät uutta pääomaa markkinaheilunnasta huolimatta
Osakerahastoissa uusia pääomia sijoitettiin heinäkuussa kaikkiin muihin paitsi Suomeen ja tietyille toimialoille sijoittaviin rahastoihin. Eniten sijoituksia kertyi koko maailmaan sekä Pohjois-Amerikkaan sijoittaviin rahastoihin. Teknologiayhtiöiden osakekurssien heilunta ei siten näytä pelästyttäneen rahastosijoittajia. Sharpen mittarilla mitattuna Japaniin sijoittava rahastoluokka menestyi parhaiten (Sharpe 12 kk: 1,21). Mitä suurempi Sharpen luku on, sitä paremmin rahasto on tuottanut suhteessa riskiinsä.
Vaikka heinäkuussa uusia pääomia sijoitettiin osakerahastoihin yhteensä reilut 350 miljoonaa euroa, tammi–heinäkuun aikana niihin ei nettomääräisesti tullut juurikaan uutta pääomaa. Rahastoluokkien välillä oli kuitenkin suuria eroja. Pääomia lunastettiin erityisesti koko maailmaan sijoittavista rahastoista, yhteensä noin 1,4 miljardia euroa, ja niitä sijoitettiin alueellisesti sijoittaviin rahastoihin. Etenkin Pohjoismaihin, kehittyville markkinoille ja Pohjois-Amerikkaan sijoittavien rahastojen nettomerkinnät kasvoivat, yhteensä lähes 1,1 miljardilla eurolla. Suomi ei näyttäytynyt kovin houkuttelevana sijoituskohteena – nettomerkintöjen määrä oli tammi–heinäkuussa lähellä nollaa.
|
milj. EUR |
Nettomerkinnät heinäkuu 2026 |
Nettomerkinnät vuoden alusta |
Pääoma 31.07.2026 |
Tuotto |
|
Suomi |
-16 |
10 |
7 644 |
17 % |
|
Pohjoismaat |
17 |
437 |
11 913 |
13 % |
|
Eurooppa |
43 |
193 |
9 346 |
16 % |
|
Pohjois-Amerikka |
66 |
293 |
13 901 |
14 % |
|
Japani |
2 |
24 |
517 |
27 % |
|
Tyynenmeren alue |
12 |
142 |
1 583 |
24 % |
|
Kehittyvät markkinat |
50 |
363 |
7 165 |
27 % |
|
Maailma |
187 |
-1 359 |
45 552 |
15 % |
|
Toimialarahastot |
-7 |
-78 |
1 394 |
22 % |
|
YHTEENSÄ |
353 |
23 |
99 015 |
|
Pitkän koron rahastoissa uusia varoja sijoitettiin heinäkuussa kaikkiin alaluokkiin, yhteensä reilut 180 miljoonaa euroa. Koko alkuvuoden aikana nettomerkinnät nousivat 2,25 miljardiin euroon. Sijoituksia on tehty etenkin euroalueen valtionpapereihin ja yrityslainoihin sijoittaviin rahastoihin.
Tuottoprosentit ovat jääneet vaatimattomiksi, kun öljyn ja eräiden muiden raaka-aineiden hintojen kallistuminen on nostanut inflaatio-odotuksia ja painanut velkapapereiden hintoja. Parhaaseen vuosituottoon ylsivät kehittyville markkinoille sijoittavat rahastot 6,6 prosentin keskimääräisellä tuotolla. Myös Sharpen mittarilla mitattuna kyseinen rahastoluokka menestyi parhaiten (Sharpe 12 kk: 1,03).
|
milj. EUR |
Nettomerkinnät heinäkuu 2026 |
Nettomerkinnät vuoden alusta |
Pääoma 31.07.2026 |
Tuotto |
|
Valtioriski EUR |
66 |
1 130 |
11 362 |
1,1 % |
|
Luokitellut yrityslainat EUR |
30 |
503 |
16 271 |
1,5 % |
|
Korkeariskiset yrityslainat EUR |
33 |
426 |
6 031 |
2,2 % |
|
Valtioriski maailma |
1 |
-1 |
370 |
1,0 % |
|
Luokitellut yrityslainat maailma |
33 |
147 |
7 202 |
1,8 % |
|
Korkeariskiset yrityslainat maailma |
13 |
-169 |
1 096 |
3,0 % |
|
Kehittyvät markkinat |
9 |
213 |
2 636 |
6,6 % |
|
YHTEENSÄ |
184 |
2 250 |
44 968 |
|
Lue lisää
Tilastokeskuksen vuoden 2024 varallisuustutkimuksen mukaan noin 1,67 miljoonalla suomalaisella oli rahastosijoituksia. Sijoitusrahastovarallisuuden mediaani on 4 872 euroa. Suomeen on rekisteröity 19 rahastoyhtiötä. Kotimaisten sijoitusrahastojen lukumäärä oli yhteensä noin 550 kpl.
ESG-arvosana mittaa rahaston omistusten kykyä hallita ympäristöön, sosiaalisiin tekijöihin ja hyvään hallintotapaan liittyviä keski- ja pitkän aikavälin riskejä ja mahdollisuuksia. Rahastojen ESG-tekijöistä ei ole vielä yhtenäistä sääntelyä tai ohjeistusta. Siksi eri palveluntuottajien tarjoamat luvut voivat jonkin verran vaihdella rahastoittain, kohdeyhtiöittäin ja markkinoittain.
Suomen Sijoitustutkimus Oy:n FA:lle tuottama Rahastoraportti sisältää MSCI Inc:n analyysiin perustuvat rahastokohtaiset ESG-arvosanat ja ESG-kattavuuden. Ne kuvaavat sitä, miten rahaston sijoitukset huomioivat sosiaalisia, ympäristöllisiä sekä hallinnollisia tekijöitä. Luvut tarjoavat työkalun tarkastella vastuullisen sijoittamisen aspektia rahastoissa. ESG-arvosanojen asteikko on 0 - 10, jossa 10 on paras mahdollinen.
Avainsanat
Yhteyshenkilöt
Veli-Matti MattilaJohtaja, pääekonomisti
Puh:+358 50 344 3437veli-matti.mattila@finanssiala.fiJohannes PalmgrenMonimediatuottaja
Puh:+358 50 537 9784johannes.palmgren@finanssiala.fiLisätietoa julkaisijasta Finanssiala ry
Finanssiala ry
Itämerenkatu 11 - 13
00180 HELSINKI
020 793 4240
http://www.finanssiala.fi
Finanssiala ry (FA) edustaa Suomessa toimivia pankkeja, henki-, työeläke- ja vahinkovakuutusyhtiöitä, rahasto- ja rahoitusyhtiöitä sekä arvopaperivälittäjiä. Rakennamme jäsenillemme toimintaympäristöä, jossa ne voivat liiketoiminnallaan lisätä suomalaista hyvinvointia.
Tilaa tiedotteet sähköpostiisi
Haluatko tietää asioista ensimmäisten joukossa? Kun tilaat tiedotteemme, saat ne sähköpostiisi välittömästi julkaisuhetkellä. Tilauksen voit halutessasi perua milloin tahansa.
Lue lisää julkaisijalta Finanssiala ry
Hallituksen YEL-esitys monimutkaistaa järjestelmää ja heikentää julkista taloutta6.8.2026 11:09:23 EEST | Tiedote
Luonnos hallituksen ehdotukseksi YELin uudistamiseksi on Finanssiala ry:n (FA) mielestä tavoitteiltaan oikeansuuntainen mutta heikentää julkista taloutta. Yrittäjän todellisten ansiotulojen käyttö työtulon laskennassa on askel oikeaan suuntaan, mutta ehdotus monimutkaistaa järjestelmää. On tärkeä muistaa, että YEL ei liity pelkkään vanhuuseläkkeeseen vaan se turvaa yrittäjän toimeentuloa eri elämäntilanteissa.
Finanssialan Ahosniemi: EU-komissiokin tunnistaa vahvojen ja vakavaraisten pankkien roolin talouskasvun tukijana sekä tarpeen järkevöittää sääntelyä17.7.2026 17:22:36 EEST | Tiedote
Finanssiala ry (FA) pitää hyvänä, että EU-komissio tunnistaa pankit oleellisena osana talouskasvun vauhdittamista. EU-komissio on julkaissut 17.7.2026 pankkien kilpailukykyraportin, joka kuvaa pankkisektorin kilpailukyvyn haasteita ja niiden taustatekijöitä. Tarkoitus on luoda kokonaiskuva pankkisektorin kilpailukyvystä ja sääntelyn muutostarpeista.
Suomalaiset satsaavat turvalliseen maksamiseen, kertoo tuore kysely – mutta tulisiko virtuaalisella kirpputorilla tarvita pankkitunnuksia?13.7.2026 07:00:00 EEST | Tiedote
Suomalaiset huolehtivat maksamisen turvallisuudesta yleisesti ottaen hyvin, kertoo tuore valtakunnallisesti edustava kysely. 82 prosenttia välttää pankkitunnuksilla kirjautumista linkkien kautta ja pitää tunnukset sekä salasanat omana tietonaan. Joidenkin turvakeinojen kohdalla luku voisi silti olla korkeampikin. Esimerkiksi vain 48 prosenttia kertoo, ettei siirry verkkopankkiin tai muihin palveluihin hakukoneen kautta. Pankkitunnuksia ei kannata käyttää yleisavaimena kaikkiin palveluihin. Ne olisi hyvä varata pankkiasiointiin ja käyttää muussa tunnistautumisessa muita vaihtoehtoja, kuten mobiilivarmennetta. FA:n Norstatil Oy:lta tilaama kysely tehtiin 1.–10.4.2026 välisenä aikana. Tutkimukseen hyväksyttiin 2563 iältään 15–79-vuotiasta vastaajaa. Lisäksi haastateltiin 155 iältään 12–14-vuotiasta lasta.
Osakeralli tasaantui, mutta rahastomarkkinan näkymä pysyi myönteisenä – kesäkuussa rahastoihin virtasi lähes 2 miljardia euroa ja pääomat kasvoivat 221 miljardiin9.7.2026 06:00:00 EEST | Tiedote
Suomeen rekisteröityihin sijoitusrahastoihin sijoitettiin kesäkuussa yhteensä 1,9 miljardia euroa uusia pääomia. Samaan aikaan rahastopääomaa kasvatti myös myönteinen markkinakehitys. Yhteenlaskettu rahastopääoman arvo oli kuukauden lopussa 221 miljardia euroa.
Pankinjohtajien arvio: 40-vuotiset asuntolainat ovat kädenojennus ensiasunnon ostajille ja työuran alkumetreillä oleville2.7.2026 06:00:00 EEST | Tiedote
Pankinjohtajat arvioivat, että 40 vuoden asuntolainoista ovat kiinnostuneita ensi sijassa ensiasunnon ostajat ja työuran alkumetreillä olevat kotitaloudet. Eduskunta ja talousvaliokunta etunenässä ansaitsevat kiitosta ennakkoluulottomasta asuntomarkkinasääntelyn höllennyksestä. Asuntolainan voi nyt saada korkeintaan 40 vuodeksi. Ennen muutosta raja oli 30 vuotta. Ylipäänsä asuntoluottojen pituuteen säädettiin raja vasta vuonna 2023.
Uutishuoneessa voit lukea tiedotteitamme ja muuta julkaisemaamme materiaalia. Löydät sieltä niin yhteyshenkilöidemme tiedot kuin vapaasti julkaistavissa olevia kuvia ja videoita. Uutishuoneessa voit nähdä myös sosiaalisen median sisältöjä. Kaikki tiedotepalvelussa julkaistu materiaali on vapaasti median käytettävissä.
Tutustu uutishuoneeseemme