Murtuma runoilijan jalassa sai katsomaan maailmaa erilaisesta näkökulmasta – Silja Kejosen runokokoelmassa kontataan Versailles’n peilisalissa

Versailles’n ylle laskeutuu muinaisen seireenin glitterlima,
kaksisataa hehtaaria sametinpimeää
pitkäkarvaista, katkounista, keinuu liettynyt häntäluu,
romahtaneet synnytyselimet riehaantuvat,
pidättelemättömät, pehmeät paikat, karkailevat nesteet.
Ah, tämä ruumis on ratkiriemukas!
Painan kä̈mmenet ja polvet multaan,
vehmainen notkoselkä,
hallitsemattomasti makeankitkerä ryömijä, kontallaan.
Tämä on lähtöasento.
Suuri Laskeutuminen.
Kysy minulta nyt kuka minä olen.

Silja Kejonen kertoo idean runokokoelmaan syntyneen kolme vuotta sitten, kun hänen jalkansa murtui. ”Keppien kanssa kävelemisen sijaan aloin kontata kotioloissa. Innostuin uudesta perspektiivistä, ja näin hahmon konttaamassa Versailles’n puutarhassa. Tässä kokoelmassa olen halunnut tutkia hallittua, hillittömyyttä ja runsautta. Versailles’n puutarha on hallittu leikattuine puineen ja palatsi on ylenpalttinen ja pursuava”, Silja Kejonen kuvailee.

Silja Kejonen (s. 1978) on kirjailija ja kuvataiteilija. Hän on valmistunut dramaturgiksi Teatterikorkeakoulusta ja kuvataiteilijaksi Lahden Taideinstituutista. Kejosen kiitetty esikoisrunokokoelma Vihkilumen talo (2017) oli Helsingin Sanomien kirjallisuuspalkintoehdokkaana. Lähetä minulle ympyrä (2020) oli ehdolla Tanssiva karhu - ja Botnia-palkintojen saajaksi. Vuonna 2023 ilmestynyt Äiti ja sylikoira oli Botnia-, Nihil Interit - ja Tanssiva karhu -palkintojen ehdokkaana ja sai Kaarlen palkinnon.

Silja Kejonen: Versailles
95 sivua

Lisätietoja sekä haastattelu-, arvostelukappale- ja kuvapyynnöt:
Eeva Herrainsilta, viestintäjohtaja, p. 040 514 6360, eeva.herrainsilta@gummerus.fi