Huipulle pyrkimisen tulee olla lapsen oma valinta – Kattava tutkimus luotaa lahjakkaiden lasten musiikkikoulutusta

Lapsen musiikillinen lahjakkuus ei valitettavasti aina ole ollut hänelle pelkästään etu. Monet klassisen musiikin lahjakkuudet kuten Ludwig van Beethoven ja Wolfgang Amadeus Mozart tai pop-musiikin alalta Michael Jackson ja Britney Spears ovat kärsineet julmasta kohtelusta erityiskyvykkyytensä vuoksi lapsina. Onkin syytä kysyä, olemmeko ottaneet opiksemme näistä surullisista esimerkeistä. Miten lahjakkaita lapsia kohdellaan musiikkikoulutuksessa nykyisin?

Taideyliopiston Sibelius-Akatemiassa työskentelevän Guadalupe López-Íñiguezin johtamassa Suomen Akatemian hankkeessa aiheeseen perehdyttiin kattavasti. Tutkimukseen vastasi 81 eri johtajaa, jotka edustivat 68 musiikin erityisohjelmaa 25 maassa. Tutkimus yhdistää monitieteisiä näkökulmia siihen, miten musiikin erityisohjelmat kouluttavat ja tukevat musiikillisesti lahjakkaita lapsia eri puolilla maailmaa ja tarjoaa samalla tähän mennessä kattavimman kansainvälisen kokonaiskuvan siitä, miten musiikillisesti lahjakkaita lapsia koulutetaan ja tuetaan tällaisissa ohjelmissa.

Akatemiatutkija López-Íñiguezin ja professori Gary E. McPhersonin yhteiset tutkimusartikkelit paljastavat musiikin erityisopetuksessa keskeisen jännitteen. Osa ohjelmista keskittyy ensisijaisesti tulevien ammattimuusikoiden kouluttamiseen sekä institutionaalisen tai kansallisen huippuosaamisen ja arvostuksen edistämiseen. Tällöin on vaarana, että järjestelmän tarpeet asetetaan lapsen tarpeiden edelle. Toiset ohjelmat puolestaan painottavat enemmän lasten kokonaisvaltaista kehitystä, psykologisia tarpeita, hyvinvointia ja lapsen oikeuksia.

”Sen sijaan, että olisimme löytäneet yhden yhtenäisen mallin musiikillisesti lahjakkaiden opetukseen, havaitsimme laajan kirjon erilaisia lähestymistapoja”, kertoo Guadalupe López-Íñiguez Taideyliopiston Sibelius-Akatemiasta. 

”Monet johtajat pyrkivät tasapainottamaan taiteellisen huippuosaamisen ja aidon huolenpidon lapsista, mutta samalla he tunnistavat, että parantamisen varaa on edelleen paljon.”

Hyvinvointikäytännöistä ei vielä vahvaa empiiristä näyttöä

Ensimmäisessä tutkimuksessa kartoitettiin maailmanlaajuisesti musiikin erityisohjelmia sekä tarkasteltiin niiden koulutuksellisia tavoitteita, johtajien näkemyksiä ja kohtaamia haasteita. 

Vaikka ohjelmajohtajat pitivät korkeatasoista musiikkikoulutusta tärkeänä, he kuvasivat myös jatkuvia haasteita, kuten opiskelijoiden suurta työmäärää, esiintymispaineita, puutteellisia suojelukäytäntöjä, mielenterveyteen ja fyysiseen terveyteen liittyviä huolia, epätasa-arvoisia mahdollisuuksia sekä vaikeutta tasapainottaa intensiivisiä musiikkiopintoja lasten muun koulunkäynnin ja henkilökohtaisen kehityksen kanssa.

Toisessa tutkimuksessa selvitettiin, miltä välittävä johtaminen näyttää tällaisissa erityisympäristöissä. Ohjelmien kehittämisestä ja johtamisesta vastaavat henkilöt kuvasivat erilaisia käytäntöjä, kuten neuvontapalveluita, lasten suojeluun liittyviä toimintaperiaatteita, tiiviimpää yhteistyötä perheiden kanssa, vertaisryhmätukea, opettajien osaamisen kehittämistä sekä opiskelijoiden emotionaalisen hyvinvoinnin parempaa huomioimista. Tutkimuksessa havaittiin kuitenkin myös, että nämä käytännöt vaihtelevat huomattavasti eri ohjelmien välillä, eikä niiden vaikutuksista opiskelijoiden terveyteen ja hyvinvointiin ole vielä vahvaa empiiristä näyttöä.

Lasten tukeminen kokonaisina ihmisinä edellytys huippuosaamiselle

”Kuten muissakin hankkeen osatutkimuksissa, nämä tulokset eivät viittaa siihen, että huippuosaaminen ja välittäminen olisivat toisensa poissulkevia tavoitteita”, toteaa professori McPherson Melbournen yliopiston musiikkikonservatoriosta. 

”Päinvastoin ne osoittavat, että laadukkaimmat ohjelmat ymmärtävät yhä selvemmin, että lahjakkaiden lasten tukeminen kokonaisina ihmisinä on keskeinen edellytys taiteellisen huippuosaamisen ylläpitämiselle.”

López-Íñiguez korostaa kuitenkin, että tämä ymmärrys on vasta osa ratkaisua:

”Koko lapsen hyvinvoinnista huolehtimisen tulisi olla jokaisen koulutusympäristön ehdoton velvollisuus. Taiteellisen huippuosaamisen taas tulisi aina olla lapsen oma valinta, ei koskaan ulkopuolelta asetettu vaatimus riippumatta siitä, onko lapsi lahjakas vai ei.”

Koska molemmat artikkelit on julkaistu avoimesti saatavilla (Open Access), opettajat, tutkijat, päättäjät, perheet ja musiikin opiskelijat voivat tutustua tutkimustuloksiin vapaasti. Tutkijat toivovat työnsä edistävän kansainvälistä keskustelua siitä, kuinka musiikin erityisohjelmat voivat yhdistää korkeatasoisen taiteellisen koulutuksen lasten hyvinvointiin, oikeuksiin ja pitkäjänteiseen kehitykseen.

Lue lisää englanniksi

•  Vertaisarvioitu artikkeli Gifted Education International -julkaisussa
•  Vertaisarvioitu artikkeli British Journal of Music Education -julkaisussa
• Blogikirjoitus “Caring Institutions, Thriving Children: Rethinking Gifted Music Education”
• Caring for musically gifted children – Suomen Akatemian viisivuotinen, kansainvälinen tutkimushanke (2022-2027) 
•  Lue lisää Guadalupe López-Íñiguezistä
•  Lue lisää Gary McPhersonista