Keskuskauppakamari: Oppilailta vaadittava enemmän – “Kutosen osaamisella ei voi saada kasia”

“Yritysten kasvu, tuottavuus ja uudistumiskyky riippuvat siitä, onko nuorilla riittävät perustaidot jatko-opintoihin, työelämään ja jatkuvaan oppimiseen”, sanoo Keskuskauppakamarin osaamisen johtava asiantuntija Suvi Pulkkinen.

Suomalaisten nuorten osaaminen on heikentynyt pitkällä aikavälillä. Esimerkiksi matematiikassa jo joka neljäs suomalaisnuori jäi heikolle osaamistasolle Pisa-tutkimusten valossa. Samalla kansalliset arvioinnit ovat osoittaneet, että arvosanat ovat nousseet suhteessa oppilaiden todelliseen osaamiseen.

Julkisuudessa esillä olleiden Kansallisen koulutuksen arviointikeskuksen Karvin arviointien mukaan matematiikassa arvosanan kahdeksan on voinut saada lähes samalla osaamistasolla, jolla aiemmin sai arvosanan kuusi.

”Kutosen osaamisella ei voi saada kasia. Kyse ei ole oppilaiden tai opettajien epäonnistumisesta, vaan järjestelmän ongelmasta, joka on korjattava. Arvosanan tehtävä ei ole peittää oppimisvajetta, vaan kertoa rehellisesti, mitä oppilas osaa”, Pulkkinen sanoo.

Oppimistulokset ovat siis laskeneet, mutta annetut arvosanat eivät.

“Vaatimustasoa on nostettava, jotta kaikki oppilaat saavat samanlaiset eväät tulevaisuuteen”, Pulkkinen sanoo.

Keskuskauppakamari ehdottaa valtakunnallista taitotason mittaus- ja seurantamallia, jolla seurattaisiin säännöllisesti oppilaiden perustaitojen kehittymistä esi- ja perusopetuksen keskeisissä nivelvaiheissa. Käytännössä tämä tarkoittaisi yhteistä kansallista tapaa mitata esimerkiksi lukemisen, kirjoittamisen, matematiikan ja muiden perustaitojen tasoa eri koulutusvaiheissa.

Opetushallitus on jo uudistanut päättöarvioinnin kriteereitä arvosanojen yhdenvertaisuuden parantamiseksi. Opetus- ja kulttuuriministeriön teettämän tutkimuksen mukaan opettajat pitävät uudistusta tarpeellisena, mutta kokevat kriteerit edelleen tulkinnanvaraisiksi. Keskuskauppakamarin mukaan tämä vahvistaa yhteisen arvioinnin yhdenmukaistamisen ja tavoitetason nostamisen tarvetta.

”Arvosana ratkaisee, minkä paikan nuori saa lukioon ja ammatilliseen koulutukseen. Ei ole oikein, jos sama numero tarkoittaa eri kunnissa tai eri kouluissa eri osaamista. Kansallinen seuranta auttaisi tunnistamaan oppimisvajeet ajoissa ja tukisi opettajia vaativassa arviointityössä”, Pulkkinen sanoo.

Tarvitaan myös monikielisen Suomen kielitakuu

Keskuskauppakamarin mukaan seurantamalli tulee ulottaa myös suomen ja ruotsin kielen oppimiseen ns. kielitakuuna, jolla varmistetaan riittävä akateeminen kielitaito. Monikielisessä Suomessa arjen suullinen kielitaito ei yksin riitä.

OECD:n mukaan maahanmuuttotaustaisten ja kantaväestöön kuuluvien nuorten välinen osaamiskuilu on Suomessa OECD-maiden suurimpia, kun taas esimerkiksi Kanadassa maahanmuuttotaustaiset oppilaat menestyvät PISA:ssa keskimäärin yhtä hyvin tai jopa paremmin kuin kantaväestö.

Keskuskauppakamari ehdottaa, että Suomi ottaisi Kanadan Ontarion kielitaitomallista oppia. Siinä kotimaisen kielen kehittymistä seurataan tavoitteellisesti ja pitkäjänteisesti.  Suomi ja ruotsi toisena kielenä -etenemismalli auttaisi varmistamaan, että kielitaito vahvistuu vaiheittain eikä oppilas jää yksin selviämään liian vaativien tekstien ja tehtävien kanssa.

“Julkisessa keskustelussa on esitetty huolta siitä, oppivatko kaikki lapset koulussa riittävän hyvin suomea tai ruotsia. Vastaus ei ole tuen purkaminen, vaan sen tekeminen tavoitteellisemmaksi. Tarvitsemme mallin, jossa kielen kehittymistä seurataan systemaattisesti ja oppilasta tuetaan ajoissa, ennen kuin kielitaito muodostuu esteeksi oppimiselle, jatko-opinnoille tai työelämälle”, sanoo Pulkkinen.