Päijät-Hämeen hyvinvointialue: Etävastaanotot vähentävät päästöjä, parantavat palvelujen saatavuutta ja tuovat säästöjä

Arvioinnissa tarkasteltiin päästövähennyksiä sekä ensimmäisten joukossa myös digitaalisten palvelujen hiilijalanjälkeä, sosiaalisia vaikutuksia ja taloudellisia hyötyjä. 

Tulosten mukaan etävastaanotot voivat vähentää terveyspalvelujen päästöjä merkittävästi, parantaa palvelujen saatavuutta ja tuoda kustannussäästöjä. Kokonaisvaltainen tarkastelu antaa aiempaa luotettavamman kuvan siitä, miten digitaaliset palvelut voivat edistää kestävää terveydenhuoltoa. 

Etävastaanotot vähentävät päästöjä 

Arvioinnissa vertailtiin lähivastaanottokäyntiä chat- ja videovastaanottoihin. Keskimääräisen lähivastaanoton päästöt olivat noin 3,49 kgCO₂e, kun videovastaanoton päästöt jäivät noin 6,41 grammaan ja chat-vastaanoton noin 1,81 grammaan. Suurin vähennys syntyy potilaiden matkustamisen vähenemisestä.  

Tulokset ovat linjassa kansainvälisen tutkimuskirjallisuuden kanssa: etävastaanottojen päästöt ovat useissa tutkimuksissa olleet 79–99 prosenttia pienemmät kuin lähivastaanottojen, pääosin vältetyn matkustamisen ansiosta [1]. 

Digipalvelujen omat päästöt mukaan arviointiin 

Päijät-Sote-sovelluksen vaikutustenarvioinnissa hyödynnettiin uutta Software Carbon Intensity (SCI) -standardia, jolla voidaan arvioida digitaalisten palveluiden päästöt, kuten datansiirron, päätelaitteiden, ohjelmistokoodin ja pilvi-infrastruktuurin päästöt. Näin huomioitiin sekä vältetyn matkustamisen hyödyt että digitaalisen palvelun ympäristövaikutus. 

Aiemmissa tutkimuksissa digipalvelujen hiilijalanjälkeä ei ole usein huomioitu kattavasti. SCI on suhteellisen uusi ISO-standardi, ja Päijät-Sote-sovelluksen tapaustutkimus täydentää kasvavaa kansainvälistä tutkimusnäyttöä. 

Hyötyjä arkeen, saatavuuteen ja kustannuksiin 

Arvioinnissa tarkasteltiin myös sosiaalisia vaikutuksia, jotka olivat pääosin myönteisiä. Etävastaanotot vähentävät matkustustarvetta, helpottavat asiakkaiden arkea ja parantavat palveluiden saatavuutta toimivien lähipalvelujen rinnalla. Soveltuvuus tulee kuitenkin arvioida asiakkaan tilanteen ja palvelun luonteen perusteella. 

Alustavan taloudellisen tarkastelun perusteella etäpalveluilla voidaan saavuttaa taloudellisia hyötyjä. Erityisesti digitaalisesti käynnistyvät hoitopolut voivat olla perinteisiä toimintamalleja kustannustehokkaampia, ja matkustamisen väheneminen voi tuoda säästöjä. Vaikutusten tarkka määrällinen arviointi edellyttää lisäselvityksiä. 

Kohti kestävämpää terveydenhuoltoa 

Tulokset tukevat kehitystä, jossa digipalvelut täydentävät ja osin korvaavat perinteisiä vastaanottokäyntejä tilanteissa, joihin ne sopivat. Näin ne voivat merkittävästi edistää kestävämpää terveydenhuoltoa. 

Päijät-Sote-sovelluksen vaikutustenarviointi tehtiin yhteistyössä Trail Openers Oy:n kanssa osana kansainvälistä CARING NATURE -hanketta, jossa kehitetään ratkaisuja terveydenhuollon ympäristövaikutusten vähentämiseen. Hanke on EU:n Horisontti Eurooppa -ohjelman rahoittama. 

Lisätietoja 

CARING NATURE -hanke: https://www.caringnature.eu 

Viittaus 

[1] Nissinen, A., Pitkänen, A., Barchuk, A., Hosseinian, A., Johansson, A., Kaisti, M., Karvonen, J., Marttinen, P., Moen, H., Peltola, E., Sokka, L., A. O. Tikkinen, K., University of Helsinki, Faculty of Medicine, Department of Surgery, Clinicum, Wellbeing services county of South Karelia, HUS Abdominal Center, Urologian yksikkö, & Wellbeing services county of Päijät-Häme. (2025). The climate impacts of healthcare digitalization: A scoping review. DIGITAL HEALTH, 11: 1-11