Oikein mitoitetut kosteikot voivat vähentää tehokkaasti ravinne- ja kiintoainekuormitusta
13.8.2026 08:34:11 EEST | Elinvoimakeskukset | Tiedote
Kosteikot voivat olla tehokas keino vähentää ravinne- ja kiintoainekuormitusta, mutta niiden toimivuudessa on suuria eroja. Uusi tutkimus korostaa suunnittelun ja mitoituksen merkitystä vesiensuojelutavoitteiden saavuttamisessa.
Kosteikoilla on merkittävä rooli vesiensuojelussa ja luonnon monimuotoisuuden edistämisessä. Ne pidättävät ravinteita ja kiintoainesta, tasaavat tulvia sekä luovat arvokkaita elinympäristöjä lukuisille kasvi- ja eläinlajeille, tuottaen samalla hyötyjä niin maataloudelle kuin ympäristöllekin.
Elinvoimakeskuksen julkaisusarjassa julkaistu tutkimus tuo uutta tietoa kosteikkojen ja laskeutusaltaiden käytännön toimivuudesta Kanta-Hämeessä. Tutkimuksessa tarkasteltiin kuuden Hämeenlinnan seudulla sijaitsevan kosteikon ja laskeutusaltaan kykyä pidättää ravinteita ja kiintoainetta vuosina 2024–2025 sekä seurattiin yhden suoennallistamiskohteen vedenlaatua ennen ja jälkeen ennallistamisen. Lisäksi julkaisuun koottiin seurantatuloksia aiemmista kosteikkoseurannoista ympäri Suomen.
Tutkimuksen mukaan kosteikkojen ja laskeutusaltaiden puhdistusteho vaihteli huomattavasti kohteiden välillä. Tehokkaimmin ravinteita ja kiintoainetta pidättivät Alhaisen ja Hirsjärven kosteikot, kun taas osa kohteista toimi ajoittain jopa kuormituslähteenä.
Tulokset korostavat riittävän mitoituksen merkitystä
Tutkimuksessa havaittiin, että kosteikon koko suhteessa sen valuma-alueeseen näyttää olevan yksi keskeisimmistä puhdistustehoa selittävistä tekijöistä. Tulosten perusteella alle yhden prosentin kokoiset kosteikot suhteessa valuma-alueeseensa eivät todennäköisesti saavuta vesiensuojelullisia tavoitteita yhtä hyvin kuin suuremmat kosteikot.
– Tulokset osoittavat, että kosteikon huolellisella suunnittelulla ja mitoituksella on suuri merkitys sen toimivuuden kannalta. Havaintoja voidaan hyödyntää uusien kosteikkojen suunnittelussa ja vesiensuojelutoimien kohdentamisessa, kertoo vesienhoidon erityisasiantuntija Elina Sorvali Etelä-Pohjanmaan elinvoimakeskukselta.
Samalla tutkimus nostaa esiin seurannan kehittämistarpeita. Virtaamien mittaaminen osoittautui useilla kohteilla haastavaksi, minkä vuoksi tulevaisuudessa jatkuvatoimisilla mittareilla toteutettava seuranta parantaisi tulosten luotettavuutta.
Julkaisu tarjoaa uutta tietoa kosteikkojen käytännön toimivuudesta ja tukee vesiensuojelun, maatalouden sekä valuma-alueiden hoidon suunnittelua Kanta-Hämeessä ja muualla Suomessa.
Julkaisu: Pellikka, Katja & Sorvali, Elina (2026). Kosteikkojen ja laskeutusaltaiden seurantatutkimus Kanta-Hämeessä 2024–2025. Elinvoimakeskuksen julkaisuja 19/2026.
Julkaisu on luettavissa Doriassa: https://www.doria.fi/handle/10024/195284
Avainsanat
Yhteyshenkilöt
Elina Sorvalivesienhoidon erityisasiantuntijaEtelä-Pohjanmaan elinvoimakeskus
Puh:0295 036 023elina.sorvali@elinvoimakeskus.fiKatja Pellikkavesienhoidon asiantuntijaUudenmaan elinvoimakeskus
Puh:0295 025 204katja.pellikka@elinvoimakeskus.fiKuvat
Linkit
Elinvoimakeskukset ovat työ- ja elinkeinoministeriön hallinnonalaan kuuluvia valtion aluehallinnon viranomaisia. Elinvoimakeskukset hoitavat muun muassa elinkeinoihin, maaseutuun, liikenteeseen, ympäristöön ja luonnonvaroihin liittyviä tehtäviä.
Tilaa tiedotteet sähköpostiisi
Haluatko tietää asioista ensimmäisten joukossa? Kun tilaat tiedotteemme, saat ne sähköpostiisi välittömästi julkaisuhetkellä. Tilauksen voit halutessasi perua milloin tahansa.
Lue lisää julkaisijalta Elinvoimakeskukset
Pohjois-Suomen Turvaverkkoja nuorten tulevaisuuteen -hankehaku on avoinna 30.10.2026 saakka (Pohjois-Pohjanmaa, Lappi ja Kainuu)7.8.2026 14:06:30 EEST | Tiedote
Euroopan sosiaalirahaston (ESR+) haku kohdistuu toimintalinjan 5. Sosiaalisten innovaatioiden Suomi erityistavoitteeseen 5.1. Turvaverkkoja nuorten tulevaisuuteen. Erityistavoitteessa tuetaan lastensuojelun avo-, sijais- sekä jälkihuollon piirissä olevien lasten ja nuorten elämäntilannetta ja pärjäämistä. Tavoitteena on kehittää lasten ja nuorten sekä heidän perheidensä tarpeista lähteviä, helposti saavutettavia tukitoimia ja palveluita, joita tuotetaan paikallisesti lapsia ja nuoria kuunnellen.
Kuivan kevään jälkeen läntisen Suomen vesitilanne on monin paikoin palannut tavanomaiselle tasolle29.7.2026 12:00:58 EEST | Tiedote
Pirkanmaan, Kanta-Hämeen, Satakunnan ja Varsinais-Suomen vesitilanteessa on tällä hetkellä selviä eroja säännösteltyjen ja luonnontilaisten vesistöjen välillä. Säännöstellyillä järvillä vedenpinnat ovat tavanomaisella tasolla kun taas luonnontilaisten järvien pinnat ovat edelleen pääosin tavanomaista alempana ajankohtaan nähden. Paikoin vedenkorkeudet ovat kuitenkin viimeaikaisten sateiden myötä palautuneet lähemmäs vuodenajan keskimääräistä tasoa.
Saimaannorpan suojelusta kaupalliselle kalastukselle aiheutuvien taloudellisten vaikutusten johdosta myönnettävä avustushaku avautuu 1.8.202627.7.2026 09:23:21 EEST | Tiedote
Saimaannorpan suojelu rajoittaa kaupallista kalastusta. Norpat myös heikentävät pyydysten tuottoa. Näiden taloudellisten menetysten vuoksi kaupallisille kalastajille on suunnattu avustus vuosille 2024-27. Avustus on haettavissa elokuun ajan.
Livskraftscentralen fördelade 2,26 miljoner euro i fiskevårdsavgiftsmedel till nio landskap23.7.2026 08:15:00 EEST | Pressmeddelande
Fiskerienheten vid Livskraftscentralen i Sydvästra Finland beviljade sammanlagt cirka 2,26 miljoner euro i medel för främjande av fiskerihushållning inom sitt verksamhetsområde, som omfattar Mellersta Österbotten, Österbotten, Södra Österbotten, Satakunta, Egentliga Finland, Nyland, Päijänne-Tavastland, Kymmenedalen och Södra Karelen. Medlen har samlats in genom de statliga fiskevårdsavgifter som betalas av fiskare.
Elinvoimakeskus jakoi 2,26 miljoonaa euroa yhdeksän maakunnan alueelle kalastonhoitomaksuista kertyneitä varoja23.7.2026 08:15:00 EEST | Tiedote
Lounais-Suomen elinvoimakeskuksen kalatalousyksikkö myönsi toimialueelleen Keski-Pohjanmaalle, Pohjanmaalle, Etelä-Pohjanmaalle, Satakuntaan, Varsinais-Suomeen, Uudellemaalle, Päijät-Hämeeseen, Kymenlaaksoon ja Etelä-Karjalaan yhteensä noin 2,26 miljoonaa euroa kalatalouden edistämisvaroja. Varat ovat kertyneet kalastajien maksamista valtion kalastonhoitomaksuista.
Uutishuoneessa voit lukea tiedotteitamme ja muuta julkaisemaamme materiaalia. Löydät sieltä niin yhteyshenkilöidemme tiedot kuin vapaasti julkaistavissa olevia kuvia ja videoita. Uutishuoneessa voit nähdä myös sosiaalisen median sisältöjä. Kaikki tiedotepalvelussa julkaistu materiaali on vapaasti median käytettävissä.
Tutustu uutishuoneeseemme