Tietojärjestelmien tekniset erot eivät saa vaikuttaa hyvinvointialueiden rahoitukseen

Oma Häme korjaa parhaillaan joidenkin pitkäaikaissairaiden diagnoositietoja potilastietojärjestelmäänsä. Korjaukset koskevat diagnoosin pysyvyystietoa potilastiedoissa ja johtuvat kansallisen tautiluokituksen käyttöönotosta. 

Korjauksista kerrotaan tarkemmin erillisessä uutisessa: Diagnoositietojen laatua parannetaan – joidenkin pitkäaikaissairaiden potilastietoihin tulee teknisiä korjauksia

Diagnoositietojen oikeellisuudella ja kattavuudella on merkittävä vaikutus myös hyvinvointialueiden rahoituksen tietopohjaan. Huomattava osa valtionrahoituksesta määräytyy väestön laskennallisen palvelutarpeen perusteella. Laskennassa hyödynnetään muun muassa väestön ikä- ja sukupuolirakennetta, sairastavuutta sekä sosioekonomisia tekijöitä. Tietoa sairastavuudesta saadaan esimerkiksi Terveyden ja hyvinvoinnin laitoksen (THL) rekistereihin välitetyistä diagnoositiedoista.

Yksittäinen diagnoosi ei sellaisenaan määritä hyvinvointialueen rahoitusta. Diagnoosi vaikuttaa laskentaan vain, jos se kuuluu rahoitusmallissa huomioitavaan sairausluokkaan ja täyttää kyseisen luokan ehdot. Hyvinvointialueen tarvekerroin muodostuu useiden tekijöiden yhteisvaikutuksesta sekä alueen tietojen suhteesta muiden hyvinvointialueiden tietoihin.

Rahoitusmallin ongelmana on, että sen tietopohjaan voivat vaikuttaa hyvinvointialueiden käyttämien potilastietojärjestelmien tekniset erot. Vaikka diagnoosi on kirjattu potilastietojärjestelmään asianmukaisesti, tieto ei välttämättä siirry järjestelmästä kansallisiin rekistereihin rahoituslaskennan edellyttämässä muodossa, vaan hyvinvointialueen on tehtävä erillisiä tarkistuksia ja toimenpiteitä tiedonkulun varmistamiseksi.

– On merkittävä riski, että rahoituksen perusteena käytettävä aineisto ei anna oikeaa ja yhdenmukaista kuvaa alueen väestön sairastavuudesta ja palvelutarpeesta. Kun tiedon oikeellisuuteen vaikuttaa se, kuinka hyvin alue pystyy korjaamaan THL toimitettavaa tietokantaa, sanoo Oma Hämeen rahoitus- ja investointijohtaja Petrus Kukkonen.

Kyse ei siten ole välttämättä diagnoosien kirjaamisen puutteista, vaan kansallisen tietopohjan muodostumiseen liittyvästä järjestelmäongelmasta. Kun eri potilastietojärjestelmistä tieto välittyy kansallisiin rekistereihin eri tavoin, vaikuttaa hyvinvointialueiden rahoitukseen se, millaisia teknisiä ominaisuuksia niiden käyttämissä tietojärjestelmissä on. Tätä ei voida pitää hyväksyttävänä eikä hyvinvointialueiden yhdenvertaisen kohtelun mukaisena.

Kansallisen rahoitusmallin pitäisi olla yhdenvertainen 

Rahoitusmallin tietopohjaan liittyvä epävarmuus on näkynyt valtiovarainministeriön julkaisemien rahoituslaskelmien huomattavana vaihteluna Kanta-Hämeessä. Alueen laskennallinen palvelutarve näyttäisi vähenevän, vaikka väestö ikääntyy ja palvelujen käyttö sekä kustannukset painottuvat vanhimpiin ikäryhmiin.

– Laskennallisen ja todellisen palvelutarpeen välinen ristiriita antaa perustellun syyn arvioida kriittisesti sitä, kuvaavatko rahoitusmallin tietopohja ja tarvetekijät riittävän luotettavasti Kanta-Hämeen väestön todellista palvelutarvetta. Nyt tehtävät korjaukset korjaavat tilannetta, mutta eivät ratkaise asian juurisyitä, toteaa Kukkonen.

Diagnoositietojen korjaaminen ei automaattisesti lisää rahoitusta: vaikutus riippuu siitä, miten Kanta-Hämeen tiedot muuttuvat suhteessa muiden alueiden tietoihin. Oma Häme pitää välttämättömänä, että kansallisessa rahoitusmallissa käytettävien tietojen vertailukelpoisuus varmistetaan ennen kuin niiden perusteella tehdään alueiden rahoitukseen vaikuttavia ratkaisuja ja mahdollisesti virheellisesti jaettu rahoitus kompensoidaan alueille.

Kansallisen rahoitusjärjestelmän tulee kohdella hyvinvointialueita yhdenvertaisesti ja perustua mahdollisimman luotettavaan kuvaan väestön todellisesta palvelutarpeesta.

– Ei ole hyväksyttävää, jos hyvinvointialueen rahoitukseen vaikuttaa se, millä potilastietojärjestelmällä diagnoositiedot on tuotettu tai miten järjestelmä välittää asianmukaisesti kirjatut tiedot kansallisiin rekistereihin. Rahoituksen tulee perustua väestön todelliseen palvelutarpeeseen, ei tietojärjestelmien teknisiin eroihin. Oma Häme korjaa nyt tietojen välittymisessä havaittuja puutteita, mutta kansallisen järjestelmän on jatkossa varmistettava tietojen yhdenmukaisuus ja hyvinvointialueiden tasapuolinen kohtelu. Diagnoositiedot eivät kerro todellista palvelutarvetta, painottaa hyvinvointialuejohtaja Olli Naukkarinen.