Helsingin yliopisto

Arkeologit selvittävät Laukaassa, mihin kivikauden vainajat puettiin

13.8.2026 08:00:00 EEST | Helsingin yliopisto | Tiedote

Jaa

Helsingin yliopiston arkeologian opiskelijat tutkivat mikroskoopin avulla lähes 6000 vuotta vanhoja punamultahautoja.

Esineitä Museoviraston kaivauksista: meripihkarengas, meripihkariipus ja putkihelmiä.
Museoviraston kaivauksissa vuonna 1988 haudasta 5 löytyneitä esineitä: meripihkarengas, meripihkariipus ja putkihelmiä. Museovirasto / Simo Karisalo CC BY 4.0

Helsingin yliopiston arkeologian oppiaineen opetuskaivaukset järjestetään tänä vuonna Keski-Suomessa Laukaan Hartikassa. Tutkimuksen kohteena on tyypillisen kampakeramiikan aikaan (n. 3900–3500 eaa.) ajoittuva asuinpaikka sekä siihen liittyvä kalmistoalue. Kohde kuuluu valtakunnallisesti arvokkaisiin muinaisjäännöksiin, ja se on erityinen nimenomaan kokonaisuutena, jossa asuinpaikan yhteydestä on löytynyt niin punamultahautauksia kuin asuinrakenteiden jäännöksiä ja muuhun toimintaan liittyviä kerrostumia.

Meripihkaa, liuskerenkaita ja savinaamio

10.–21.8.2026 järjestettävissä kaivauksissa on tavoitteena tutkia hautoja, joista osa kaivettiin jo 1980-luvulla. Näissä aiemmissa tutkimuksissa haudoista löydettiin muun muassa meripihkahelmiä, vihertävästä liuskeesta valmistettuja, oletettavasti vaatteisiin kiinnitettyjä renkaita sekä merkkejä kasvoilla olleesta savinaamiosta. Hautaukset erottuvat punaisina alueina, sillä vainajien vaatteet, kääreet tai hautakuoppa on värjätty kalliomaalauksistakin tutulla punamullalla.

Menetelmä löysi Ruotsissa turkista ja linnunsulkia

Tämän kesän tutkimusten tavoitteena on saada uutta tietoa maahan aikojen kuluessa hajonneista orgaanisista aineksista kuten vainajan vaatetuksesta. Tätä varten hautojen maa-aines kootaan lähes kokonaisuudessaan talteen myöhempää laboratoriotutkimusta varten.

Nyt käytettävää mikroarkeologista menetelmää on alustavasti testattu Suomessa vain Outokummun Majoonsuon lapsenhaudan tutkimuksissa. Tällä Helsingin yliopistossa kehitetyllä menetelmällä on saatu esiin turkisten ja linnunsulkien jäänteitä muun muassa Ruotsissa sijaitsevasta Skateholman kalmistosta, ja on mahtavaa päästä tutkimaan Suomelle tyypillisen punamultakalmiston vainajia, toteaa kaivausten johtaja, dosentti Tuija Kirkinen innoissaan.

Opiskelijat harjoittelevat kenttätyötä ja uusia menetelmiä

Kaksi viikkoa kestäville opetuskaivauksille osallistuu toistakymmentä opiskelijaa ja kuusi henkilökunnan jäsentä. Toisen vuoden opiskelijat harjaantuvat Hartikassa arkeologiseen kenttätutkimukseen ja uusien menetelmien käyttöön, ja maisterivaiheen opiskelijat ottavat vastuuta kaivausten ohjaamisesta. Myöhemmin jälkityövaiheessa he tutustuvat materiaalin jatkotutkimukseen ja raportoimiseen.

Tervetuloa yleisöpäivään 19.8.

Kiinnostuneet pääsevät tutustumaan kaivauksiin yleisöpäivänä keskiviikkona 19. elokuuta. Kierrokset järjestetään klo 14 ja klo 16. Osoite: Hartikantie 25, Laukaa. Paikalle on opasteet. Tervetuloa!

Median edustajat ovat tervetulleita seuraamaan kaivauksia, haastattelemaan ja kuvaamaan. Ilmoittautumiset etukäteen kaivaustenjohtaja Tuija Kirkiselle: puhelin 050 554 1818, sähköposti tuija.kirkinen@helsinki.fi

Lisätietoja hankkeen sivuilla 

Avainsanat

Yhteyshenkilöt

Lisätietoja hankkeesta antaa kaivaustenjohtaja, FT, dosentti Tuija Kirkinen, Helsingin yliopisto, kulttuurien osasto, arkeologia. Puhelin 050 554 1818, sähköposti tuija.kirkinen@helsinki.fi

Kuvat

Esineitä Museoviraston kaivauksista: meripihkarengas, meripihkariipus ja putkihelmiä.
Museoviraston kaivauksissa vuonna 1988 haudasta 5 löytyneitä esineitä: meripihkarengas, meripihkariipus ja putkihelmiä.
Museovirasto / Simo Karisalo CC BY 4.0
Lataa
Alt-teksti: Metsäinen kaivausalue keväällä, taustalla vihreitä puita ja hieman pilvinen taivas.
Kaivausalueen maisemaa keväällä 2026
Tuija Kirkinen, Helsingin yliopisto Vapaa käyttö
Lataa
Mikroskooppikuva kissaeläimen karvan fragmentista Skateholman haudasta.
Ruotsin Skateholman myöhäismesoliittisen haudan maanäytteestä löytynyt mikroskooppinen kissaeläimen karvan fragmentti.
Tuija Kirkinen, Helsingin yliopisto Vapaa käyttö
Lataa

Linkit

Tietoja julkaisijasta

Helsingin yliopisto on yli 40 000 opiskelijan ja työntekijän kansainvälinen yhteisö, joka tuottaa tieteen voimalla kestävää tulevaisuutta koko maailman parhaaksi. Se sijoittuu kansainvälisissä yliopistovertailuissa maailman sadan parhaan yliopiston joukkoon. Monitieteinen yliopisto toimii neljällä kampuksella Helsingissä sekä Lahden, Mikkelin ja Seinäjoen yliopistokeskuksissa. Lisäksi sillä on kuusi tutkimusasemaa eri puolilla Suomea ja yksi Keniassa. Yliopisto on perustettu vuonna 1640.

Tilaa tiedotteet sähköpostiisi

Haluatko tietää asioista ensimmäisten joukossa? Kun tilaat tiedotteemme, saat ne sähköpostiisi välittömästi julkaisuhetkellä. Tilauksen voit halutessasi perua milloin tahansa.

Lue lisää julkaisijalta Helsingin yliopisto

Tekoäly valmentaa varusmiehiä syömään paremmin ja vahvistaa Suomen puolustuskykyä12.8.2026 15:15:58 EEST | Tiedote

NutFinForce-hankkeessa kehitetään digitaalista ratkaisua, jonka tavoitteena on parantaa asevelvollisten suorituskykyä. Toimintamalli vastaa ajankohtaiseen haasteeseen: nuorten aikuisten heikentynyt toimintakyky vaikuttaa sekä kansanterveyteen että Suomen kokonaisturvallisuuteen. Tekoälypohjainen ratkaisu tarjoaa räätälöityä tukea terveellisten elintapojen omaksumiseen, ja sillä on merkittävä potentiaali myös kansainvälisessä yhteistyössä.

Uutishuoneessa voit lukea tiedotteitamme ja muuta julkaisemaamme materiaalia. Löydät sieltä niin yhteyshenkilöidemme tiedot kuin vapaasti julkaistavissa olevia kuvia ja videoita. Uutishuoneessa voit nähdä myös sosiaalisen median sisältöjä. Kaikki tiedotepalvelussa julkaistu materiaali on vapaasti median käytettävissä.

Tutustu uutishuoneeseemme
World GlobeA line styled icon from Orion Icon Library.HiddenA line styled icon from Orion Icon Library.Eye