Kokoomuksen Castrén Lindtmanille: Turvallisuuspuheet punnitaan teoissa ja äänestyksissä

– Kun Suomen omasta rajaturvallisuudesta päätettiin, SDP ei kyennyt seisomaan yhtenäisenä rintamana. Kuusi SDP:n kansanedustajaa äänesti rajaturvallisuuslain jatkamista vastaan, vaikka laki on keskeinen väline Venäjän välineellistämän maahantulon torjumiseksi, Castrén sanoo.

– Rajalain jatkaminen tulee eduskunnan käsittelyyn syksyllä. Nähtäväksi jää, pitävätkö rivit silloin, hän jatkaa.

Eduskunta hyväksyi rajaturvallisuuslain jatkamisen kesäkuussa 2025 äänin 168–29. Lain kiireellinen käsittely vaati poikkeuksellisen suuren viiden kuudesosan enemmistön.

– Turvallisuudesta on helppo puhua yleisellä tasolla. Poliittinen vastuu mitataan silloin, kun eduskunnassa päätetään konkreettisista keinoista suojata Suomea. Rajaturvallisuuslain kaltaisessa kohtalonkysymyksessä oppositiojohtajan pitäisi pystyä kokoamaan ryhmänsä Suomen turvallisuuden taakse.

Kansanedustaja Maaret Castrén arvostelee SDP:tä myös puolustushallinnon valmisteleman ydinaselainsäädännön päivityksen vastustamisesta. Muutoksella poistettiin vanhentuneita kansallisia esteitä, jotta Suomi voi hyödyntää täysimääräisesti Naton yhteistä puolustusta ja pelotetta. Kaikki äänestykseen osallistuneet SDP:n edustajat vastustivat uudistusta.

– Suomi liittyi Natoon saadakseen liittokunnan täyden turvan. Silloin myös lainsäädännön on vastattava Nato-jäsenyyttä ja nykyistä turvallisuusympäristöä. Kyse ei ole ydinaseiden sijoittamisesta Suomeen rauhan aikana, vaan siitä, ettei Suomi itse heikennä puolustustaan vanhentuneilla kansallisilla rajoitteilla. SDP kuitenkin tyrmäsi hallituksen esityksen heti alkuunsa vedoten tyytymättömyyteensä esityksen valmisteluprosessia koskien. On harmillista, että SDP näki tilanteen mahdollisuutena puolueiden väliseen nokitteluun sen sijaan, että olisi työskennelty yhdessä suomalaisten turvallisuuden vahvistamiseksi.

– SDP:n on ratkaistava, tukeeko se myös niitä konkreettisia päätöksiä, joilla Suomen rajat, Naton pelote ja yhteinen puolustus tehdään uskottaviksi. Turvallisuus ei rakennu puheilla, vaan päätöksillä, Castrén lisää.

– Kokoomus on halukas puolueiden väliseen yhteistyöhön suomalaisten turvallisuuden lujittamiseksi. Siitä ei ole kysymystäkään. Hallituksen viime vuonna asettama puolustuksen parlamentaarinen työryhmä on konkreettinen osoitus tästä työstä, jolla hallitus on pyrkinyt osallistamaan kaikki eduskuntapuolueet turvallisuuspoliittisen konsensuksen rakentamiseen, Castrén päättää.

Valtioneuvosto asetti marraskuussa 2025 puolustuksen parlamentaarisen työryhmän tarkastelemaan puolustuksen pitkän aikavälin kehitystarpeita. Työryhmässä olivat edustettuna kaikki eduskuntapuolueet ja sen työtä johti kokoomuksen eduskuntaryhmän puheenjohtaja Jukka Kopra. Työn tuloksena syntynyt parlamentaarisen työryhmän raportti luovutettiin puolustusministeri Antti Häkkäselle kesäkuussa 2026.