Helsinki suunnittelee uusia ilmastotoimia – liikenteen sähköistymistä vauhditetaan ja pihoille lisää vehreyttä

Helsingin kaupunki tavoittelee entistä suurempia päästövähennyksiä ja määrätietoista varautumista sään ääri-ilmiöihin. Kaupunginhallitus käsittelee uutta ilmasto-ohjelmaa koskevaa ehdotusta 17. elokuuta.  

Liikenteen sähköistymistä vauhditetaan  

Ilmasto-ohjelmalla tähdätään siihen, että vuonna 2030 Helsingin alueen suorat kasvihuonekaasupäästöt olisivat 85 prosenttia pienemmät kuin vuonna 1990. Edellisellä strategiakaudella tavoite oli vähintään 80 prosenttia, eli päästövähennystavoitetta on kiristetty. 

–  Helsingin päästöt ovat vähentyneet jo 67 prosenttia vuodesta 1990. Suurimmat vähennykset on saavutettu energiantuotannossa. Iso askel oli, kun Salmisaaren kivihiililaitos suljettiin viime vuonna, ilmastojohtaja Hanna Wesslin sanoo. 

Päästövähennystavoitteiden saavuttaminen edellyttää Helsingiltä jatkossa erityisesti liikenteen päästöjen nopeaa vähentämistä. Joukkoliikenteen, kävelyn ja pyöräilyn houkuttelevuuden kehittäminen on edelleen tärkeässä roolissa.  

Pääkaupunkiseudulle suunnitellaan Suomen ensimmäisiä nollapäästövyöhykkeitä jakeluliikenteeseen 

Helsinki ja Espoo suunnittelevat kuorma- ja pakettiautoille nollapäästövyöhykkeitä, jotka olisivat ensimmäiset laatuaan Suomessa. Tavoitteena on vähentää liikenteen päästöjä ja samalla edistää viihtyisämpää ja puhtaampaa kaupunkiympäristöä. Nollapäästövyöhykkeitä suunnitellaan parhaillaan useissa eurooppalaisissa kaupungeissa. Esimerkiksi Alankomaissa niiden avulla tavoitellaan merkittäviä päästövähennyksiä. Helsinki ja Espoo haluavat ottaa Euroopassa saaduista kokemuksista opiksi ja soveltaa mallia pääkaupunkiseudun jakeluliikenteeseen.  

Nollapäästövyöhykkeet ovat konkreettinen keino vauhdittaa liikenteen sähköistymistä ja vähäpäästöisen kaluston käyttöönottoa. Samalla ne voivat kannustaa yrityksiä investoimaan sähköajoneuvoihin ja latausinfraan sekä parantaa kaupunkiympäristön viihtyisyyttä. 

Vyöhykkeiden valmistelua tehdään yhteistyössä alan toimijoiden kanssa. Tavoitteena on löytää ratkaisuja, jotka vähentävät päästöjä ja tukevat samalla liikenteen ja elinkeinoelämän toimintaedellytyksiä. 

Kaupunki suunnittelee lisäksi keinoja vauhdittaa latauspaikkojen rakentumista taloyhtiöihin. Helsinki haluaa tukea Suomessa ensimmäisenä kaupunkina taloyhtiöitä latausinfran rakentamisessa. Myös kaupungin omien ajoneuvojen sähköistymistä on tarkoitus vauhdittaa, ja julkista latausverkostoa aiotaan laajentaa. Kaupunginhallitukselle ehdotetaan lisäksi, että lähivesiliikennettä sähköistetään ja että aluksille tarjotaan satamissa maasähköä. 

Päästövähennystyö ei pääty vuoteen 2030, vaan Helsinki tavoittelee niin sanottua nettonollaa vuoteen 2040 mennessä. Nettonollalla tarkoitetaan sitä, että ilmakehästä poistetaan sama määrä päästöjä kuin ilmakehään vapautetaan. Tavoitteen saavuttamiseksi tarvitaan sekä luonnollisia että teknisiä hiilinieluja, joiden luomiseksi Helsinki selvittää keinoja. 

Helsinki varautuu ilmastonmuutoksen riskeihin  

Ilmastonmuutoksen vaikutukset näkyvät Helsingissä jo nyt, ja varautuminen on yhä tärkeämpi osa kaupungin ilmastotyötä. 

Kaupunki on kartoittanut rankkasateiden, tulvien, meriveden nousun ja helleaaltojen riskejä eri puolilla Helsinkiä. Riskejä verrataan siihen, missä esimerkiksi ikääntyneiden, pitkäaikaissairaiden ja lasten palveluita järjestetään. Toimia kohdistetaan paikkoihin, joissa riskit ovat suurimmat esimerkiksi päiväkoteihin ja kouluihin. Päivitettyä tietoa hyödynnetään kaupungin varautumissuunnitelmassa, tulvaohjelmassa ja hellesuunnitelmassa. 

Kaupunki on jo todennut, että keskitetty jäähdytysjärjestelmä on tulevaisuudessa tarpeen useimmissa uusissa palvelurakennuksissa. Myös varjopaikkojen lisääminen pihoille ja katutilaan on asia, johon kiinnitetään tarkempaa huomiota ja jota edistetään esimerkiksi puita istuttamalla. Viherrakenteen vahvistaminen on keskeinen keino myös tulvien hallintaan.  

Myös epäsuorat päästöt halutaan kuriin 

Helsingin päästövähennysmittarit vuosille 2030 ja 2040 koskevat päästöjä, jotka syntyvät Helsingin alueella. Lisäksi kaupunki pyrkii vaikuttamaan rajojensa ulkopuolella syntyviin epäsuoriin päästöihin.  

Ilmastokriteerien käyttöä kehitetään etenkin sellaisissa kaupungin hankinnoissa, joissa päästöt ovat suurimmat; rakentamisessa, kuljetuksissa, ICT:ssä ja ruokapalveluissa.   

Kaupunki on jo kiristänyt merkittävästi rakennushankkeiden energiatehokkuutta, lisännyt vähäpäästöisten materiaalien käyttöä ja kehittänyt rakentamisen kiertotaloutta. Ehdotuksen mukaan näitä toimia jatketaan ja laajennetaan. Hiilijalanjäljen raja-arvoja aiotaan kiristää. Käytännössä tämä tarkoittaa, että tulevaisuudessa Helsingin alueella rakennettaessa tulee käyttää yhä vähähiilisempiä rakennusmateriaaleja.  

Uusi ilmasto-ohjelma korvaa ilmastotyötä aiemmin ohjanneet ohjelmat. Toimenpiteiden etenemistä ja päästövähennyskehitystä seurataan vuosittain.