Museovirasto

Peltikaton korjauskortti päivitetty

13.8.2026 14:53:14 EEST | Museovirasto | Tiedote

Jaa

Museoviraston Korjauskortti 5 Peltikatto on päivitetty. Korjauskortissa käsitellään peltikaton huoltoa, korjaamista ja maalaamista. Lisäksi mukana on katsaus peltikaton historiaan Suomessa. Pelti on yksi Suomen yleisimmistä kattomateriaaleista.

Rakennuksen metallikatto, jossa on useita savupiippuja. Katto on harjakattoinen ja sen ympärillä on teräsrakenteinen kehikko. Taustalla on pilvinen taivas.
Pirkanmaan maakuntamuseo

Uuteen korjauskorttiin on yhdistetty kaksi aiempaa korttia peltikaton korjaamisesta (nro 5) sekä maalaamisesta (nro 7), sillä nämä toimet tehdään usein yhdessä. Samalla kortin kuvitusta on lisätty ja päivitetty.

“Peltikaton korjauskortit oli aika päivittää, sillä kattojen materiaalit ja maalityypit ovat kehittyneet ja valikoima on laajentunut entisestään,” kertoo yliarkkitehti Robin Landsdorff Museovirastosta.

Uusittu korjauskortti auttaa peltikaton rakenteen ja teknisen toiminnan ymmärtämisessä sekä sen korjauksen suunnittelussa ja toteutuksessa.

“Tavoitteenamme on vähentää peltikattojen turhaa kokonaisvaltaista uusimista käymällä läpi tavanomaisia korjaustapoja.”

Kortissa korostetaan huollon ja ylläpidon merkitystä peltikattojen kunnossa pysymiselle.

“Ruosteinen ja vähän vuotavakin peltikatto voi hyvin olla korjattavissa suojaamaan rakennusta vielä vuosia eteenpäin,” rohkaisee Landsdorff.

Yleisin kattomateriaali Suomessa

Saumattu pelti on yksi Suomen yleisimmistä kattoma­teriaaleista. Kuparipelti on vanhin Suomessa käytetty peltikate. Osa Turun linnasta katettiin jo 1560-luvul­la kuparilla. Rautapeltiä on käytetty 1600-luvulta alkaen.

Aluksi kupari- ja rautapellillä katettiin vain arvokkaim­mat rakennukset. Valssaustekniikan kehityksen myötä peltikatto yleistyi 1800-luvulta lähtien, ja se on edelleen yksi yleisimpiä katetyyppejä Suomessa. Saumatulla peltikatolla on oleelli­nen merkitys rakennuksen arkkitehtuurille ja saman pihapiirin rakennusten keskinäiselle hie­rarkialle.

Korjauskortit rakentajana tukena

Peltikatto-korjauskortti on osa Museoviraston korjauskorttien sarjaa. Korjauskortit ovat maksutta kaikkien saatavilla korjaustaito.fi-sivustolla. Museoviraston korjauskortit tarjoavat tietoa ja käytännön ohjeita rakennusta säilyttävään korjaamiseen rakennuksen omistajalle ja korjaajalle. Korjauskorttien päivityksillä uudistetaan ja ylläpidetään ajankohtaista korjausneuvontaa ja -tietoa.

Museovirasto on keskeinen kulttuuriympäristön asiantuntijaviranomainen valtionhallinnossa. Se tuottaa tietoa ja näkökulmia kulttuuriperinnön arvoista, käytöstä, hoidosta ja mahdollisuuksista osana kestävää yhteiskuntaa. Korjauskorttien aiheina on Suomessa vakiintuneita, kestäväksi ja korjattaviksi osoittautuneita rakenteita ja rakennustapoja. Ohjeet opastavat hoitamaan, kunnostamaan ja korjaamaan vanhaa rakennusta kestävästi ja taloudellisesti, sen arvoja vaalien. Olemassa olevan rakennetun ympäristön arvostus, kunnossapito ja korjaaminen on avain ekologiseen, taloudelliseen ja kulttuuriseen kestävyyteen.

Avainsanat

Yhteyshenkilöt

Robin Landsdorff, yliarkkitehti, robin.landsdorff@museovirasto.fi, +358 295 33 6419

Teiju Autio, yliarkkitehti, teiju.autio@museovirasto.fi +358 295 33 6324

Kuvat

Rakennuksen metallikatto, jossa on useita savupiippuja. Katto on harjakattoinen ja sen ympärillä on teräsrakenteinen kehikko. Taustalla on pilvinen taivas.
Pirkanmaan maakuntamuseo
Lataa

Linkit

Museovirasto Museovirasto on kulttuuriperinnön asiantuntija, palvelujen tuottaja ja toimialansa kehittäjä. Museovirasto pitää huolta monimuotoisen kulttuuriperinnön säilymisestä sekä edistää sen saavutettavuutta ja avointa käyttöä. Museovirasto on opetus- ja kulttuuriministeriön alaisuudessa toimiva viranomainen.

Tilaa tiedotteet sähköpostiisi

Haluatko tietää asioista ensimmäisten joukossa? Kun tilaat tiedotteemme, saat ne sähköpostiisi välittömästi julkaisuhetkellä. Tilauksen voit halutessasi perua milloin tahansa.

Lue lisää julkaisijalta Museovirasto

ICOMOS puoltaa Aalto Works -esitystä maailmanperintökohteeksi – nimeämispäätös heinäkuussa Unescon kokouksessa Etelä-Koreassa8.6.2026 08:36:36 EEST | Tiedote

Aalto Works sarjaesityksen maailmanperintöprosessi etenee kohti maailmanperintökomitean kokousta heinäkuun lopulla Busanissa, Etelä-Koreassa. Maailmanperintökomitean neuvoa-antavana asiantuntijaelimenä toimiva ICOMOS suosittaa kohteen nimeämistä maailmanperintöluetteloon. Suomessa on ennestään seitsemän Unescon maailmanperintökohdetta, joista kuusi on kulttuurikohteita ja yksi luontokohde.

Uutishuoneessa voit lukea tiedotteitamme ja muuta julkaisemaamme materiaalia. Löydät sieltä niin yhteyshenkilöidemme tiedot kuin vapaasti julkaistavissa olevia kuvia ja videoita. Uutishuoneessa voit nähdä myös sosiaalisen median sisältöjä. Kaikki tiedotepalvelussa julkaistu materiaali on vapaasti median käytettävissä.

Tutustu uutishuoneeseemme
World GlobeA line styled icon from Orion Icon Library.HiddenA line styled icon from Orion Icon Library.Eye