Maksuttomiin vesirokkorokotuksiin oikeutettujen ryhmä laajenee

Ketkä 20–50-vuotiaat ovat oikeutettuja maksuttomaan rokotukseen, ketkä eivät?

Vesirokkorokotetta tarjotaan 20–50-vuotiaille, koska käytännössä kaikilla yli 50-vuotiailla on sairastetun taudin antama immuniteetti vesirokkoa vastaan. Alle 20-vuotiaille vesirokkorokotuksia on jo tarjottu osana kansallista rokotusohjelmaa.  Kaikkien 20–50-vuotiaiden kohderyhmään kuuluvien ei tarvitse hakeutua rokotukseen. THL arvioi, että rokotuksen tarvitsee noin 1–3 prosenttia alle 50-vuotiaista aikuisista. THL suosittelee rokotusten aloittamista henkilöille, joille vesirokko aiheuttaa tavallista suuremman riskin. Tällaisia ovat esimerkiksi raskautta suunnittelevat sekä henkilöt, joille ollaan aloittamassa immuunipuolustusta heikentävä lääkitys tai hoito. 

Koska vesirokkorokote sisältää eläviä, heikennettyjä viruksia, sitä ei tule antaa voimakkaasti immuunipuutteiselle henkilölle.  Raskauden aikana ei anneta rokotetta ja raskautta tulee välttää yhden kuukauden ajan rokotuksen jälkeen. Rokotuksen yhteydessä terveydenhuollon ammattilainen arvioi aina rokotuksen soveltuvuuden.

– Vesirokkorokotetta ei voi ottaa raskauden aikana tai jos vastustuskyky on voimakkaasti heikentynyt. Rokotetta ei myöskään anneta henkilölle, joka on saanut anafylaksian eli vakavan, välittömän allergisen reaktion rokotteen sisältämälle neomysiinille, muulle apuaineelle tai ensimmäiselle vesirokkorokoteannokselle. Kuumeen aikana rokottamista ei suositella. Rokotetta ei myöskään tarjota henkilölle, joka on sairastanut vesirokon tai vesirokon jälkitautina vyöruusun, kertoo infektioylilääkäri Jaana Leppäaho-Lakka.

Ennen rokotusta kannattaa selvittää, onko sairastanut vesirokon

Jos ei tiedä, onko sairastanut vesirokon tai saanut aiemmin vesirokkorokotuksia, asiaa voi selvittää esimerkiksi kysymällä tätä vanhemmilta. Vesirokko on ollut Suomessa hyvin yleinen tauti, ja monet ovat sairastaneet sen jo lapsena. THL ei suosittele vasta-ainetestiä rokotussuojan selvittämiseksi. 

Vesirokkorokote ja vyöruusurokote ovat eri rokotteita

Vesirokko on erittäin helposti tarttuva virustauti. Aikuisena sairastettu vesirokko on yleensä lapsena sairastettua tautia vakavampi, ja komplikaatioiden riski kasvaa iän myötä. Vesirokko voi olla erityisen vakava raskaana oleville ja henkilöille, joiden immuunipuolustus on heikentynyt.

Vesirokon jälkeen virus jää elimistöön piileväksi ja voi myöhemmin aktivoitua vyöruusuna. Vesirokkoa sairastamattomalla henkilöllä rokote ehkäisee vesirokkoon sairastumista ja siten myös vesirokon jälkitautina esiintyvää vyöruusua.

Jos henkilö on jo sairastanut vesirokon, vesirokkorokote ei estä vyöruusuun sairastumista. Vyöruusun ehkäisemiseksi on olemassa erillinen, omakustanteinen rokote. Vesirokkorokote ja vyöruusurokote ovat siis eri rokotteita. Vesirokkorokotteella ehkäistään vesirokkoon sairastumista, kun taas vyöruusun ehkäisemiseen käytetään erillistä rokotetta. Vesirokkorokote ei ole sama rokote kuin vyöruusurokote, jota tutkitaan myös muistihäiriöiden ehkäisemisessä.

Rokotusajan voi varata sähköisesti

Vesirokkorokote voidaan antaa muun kiireettömän terveydenhuollon käynnin yhteydessä. Rokotteen voi saada esimerkiksi samanaikaisesti muiden rokotusten kanssa. Vesirokkorokotteita annetaan kaksi annosta, joiden väli on kolme kuukautta.

Jos sopivaa käyntiä ei ole, rokotusaika varataan Keski-Suomen hyvinvointialueella ensisijaisesti omalta terveysasemalta verkossa osoitteesta hyvaks.fi/asioi-verkossa. Ajan voi vaihtoehtoisesti varata ottamalla puhelimitse yhteyttä omalle terveysasemalle.