Helsinki vahvistaa päihdehaittojen ehkäisyä ja ehkäisevää päihdetyötä uudella strategialla

Helsingin kaupunki on laatinut uuden päihdestrategian vuosille 2026–2029. Strategian tavoitteena on vähentää päihteistä aiheutuvia haittoja, ehkäistä huumekuolemia sekä vahvistaa kaupunkilaisten hyvinvointia ja turvallisuutta. Kaupunginhallitus hyväksyi päihdestrategian kokouksessaan 24. elokuuta 2026.

– Uudella päihdestrategialla vahvistamme Helsingin pitkäjänteistä työtä päihteiden käytön ehkäisemiseksi, huumekuolemien vähentämiseksi ja laadukkaiden päihdepalveluiden varmistamiseksi. Onkin välttämätöntä, että Helsingissä päihdepalveluiden apua ja hoitoa saa sujuvasti ja matalalla kynnyksellä, kun sitä tarvitsee. Päihdestrategian toimenpiteillä vähennämme päihteidenkäytön vaikutuksia Helsingissä ja näin luomme turvallisempia arjen ympäristöjä jokaiselle helsinkiläiselle, sanoo Helsingin pormestari Daniel Sazonov.

Viisi tavoitetta ohjaa lähivuosien päihdetyötä

Päihdestrategiaan sisältyvät alkoholiin, tupakka- ja nikotiinituotteisiin, huumausaineisiin, lääkkeiden päihdekäyttöön sekä raha- ja digipelaamiseen liittyvät teemat. Strategia sisältää myös päihdehaittojen ja -kuolemien ehkäisyn sekä laillisten päihteiden saatavuuden ja markkinat.

Helsingin päihdestrategian 2026–2029 tavoitteet ovat:

• Eri väestöryhmien tuen ja hoidon tarpeet tunnistetaan ja päihteiden käyttö vähenee.
• Päihdehaitat vähenevät ja huumekuolemat puolitetaan.
• Päihteisiin liittyvät häiriö- ja väkivaltatilanteet julkisissa tiloissa vähenevät ja asukkaiden kokemus julkisten tilojen turvallisuudesta vahvistuu.
• Päihteisiin liittyvä työ ja stigman vähentäminen kuuluvat kaikille.
• Päihdestrategiaa johdetaan ja toimeenpannaan yhteistyön ja yhteisen tilannekuvan kautta.

Tavoitteita toteutetaan konkreettisilla toimenpiteillä. Lasten ja nuorten osalta vahvistetaan päihdekasvatusta ja verkostoyhteistyötä, työikäisillä varhaista puheeksiottoa ja rahapelihaittojen ehkäisyä, ja ikääntyneille tarjotaan kohdennettua neuvontaa ja tukea. Samalla parannetaan hoitoon pääsyä ja palvelupolkujen sujuvuutta, vahvistetaan kaupunkiympäristön turvallisuutta sekä huomioidaan päihde- ja asumispalvelujen suunnittelussa, etteivät niistä aiheutuvat häiriöt keskity liikaa tietyille alueille. Lisäksi vahvistetaan henkilöstön osaamista ja eri toimijoiden välistä yhteistyötä sekä lisätään viestintää päihteiden käytön vähentämistä ja lopettamista tukevista palveluista. Päihteisiin liittyvän stigman vähentäminen on keskeistä, jotta ihmiset hakeutuvat ajoissa avun ja hoidon piiriin.

Päihdeilmiöt ovat monisyisiä ja muuttuvat nopeasti, minkä vuoksi niihin vastaaminen edellyttää pitkäjänteistä ja laaja-alaista yhteistyötä. Strategian toteutumista seurataan jatkuvasti ajantasaisen tilannekuvan avulla, jotta toimintaympäristön muutoksiin voidaan reagoida nopeasti.

Ehkäisevä päihdetyö tukee hyvinvointia arjessa

Ehkäisevän päihdetyön tavoitteena on vähentää päihteiden käytöstä ja rahapelaamisesta aiheutuvia haittoja sekä vahvistaa hyvinvointia, turvallisuutta ja terveellisiä elämäntapoja. Työssä korostuvat suojaavien tekijöiden vahvistaminen, riskien vähentäminen ja varhainen tuki.

Ehkäisevää päihdetyötä tehdään laajasti arjen ympäristöissä kuten varhaiskasvatuksessa, kouluissa, oppilaitoksissa, nuorisotyössä, työpaikoilla, harrastuksissa sekä sosiaali- ja terveyspalveluissa. Keskeisiä keinoja ovat ikä- ja kehitysvaiheeseen sopiva päihdekasvatus, puheeksiotto ja varhainen tuki, läheisten tukeminen sekä eri toimijoiden yhteistyö.

Kaupungin ehkäisevän päihdetyön strategiset tavoitteet ja toimenpiteet sisältyvät päihdestrategiaan. Syksyllä 2026 hyväksyttävä ehkäisevän päihdetyön toimenpidesuunnitelma tarkentaa näitä tavoitteita ja toimenpiteitä.

Päihdepalveluista apua nopeasti ja matalalla kynnyksellä

Päihdestrategiaan sisältyvä päihdepalvelustrategia vahvistaa laadukkaita ja saavutettavia palveluja. Palveluihin pääsee matalalla kynnyksellä ilman vaatimusta päihteettömyydestä, ja hoito käynnistyy tarvittaessa jo ensimmäisen yhteydenoton yhteydessä.

Palveluja laajennetaan eri puolille kaupunkia, jotta apua on saatavilla lähellä ihmisten arkea. Matalan kynnyksen palveluja kehitetään tarpeiden mukaan ja liikkuvalla työllä tavoitetaan myös haavoittuvimmassa asemassa olevia. Liikkuvan Symppiksen jalkautuvaa työtä jatketaan, palkkiohoitomenetelmää pilotoidaan ja vaikuttaviksi osoittautuneita käytäntöjä otetaan käyttöön ilman ikärajaa. Lisäksi uusia tutkimusnäyttöön perustuvia hoitomuotoja edistetään. Helsinki tekee myös edunvalvontaa valvottujen käyttötilojen mahdollistavan lainsäädännön edistämiseksi. Naapurusto- ja ympäristötyöllä vähennetään stigmaa, ehkäistään haittoja ja parannetaan ympäristön viihtyisyyttä.

Hoidon ja kuntoutuksen jatkuvuutta parannetaan, ja palveluissa yhdistetään päihde- ja mielenterveyshoitoa asiakkaan tarpeiden mukaan. Samalla kehitetään menetelmiä vastaamaan paremmin nuorten, vieraskielisten ja muiden erityisryhmien tarpeita sekä varmistetaan palvelujen laatu vahvistamalla henkilöstön osaamista ja tiedolla johtamista.

Strategia perustuu eri lähteistä koottuun tietoon ja päihdekyselyn tuloksiin

Tietopohjan mukaan huumeiden käyttö ja huumausainekuolleisuus ovat kasvaneet Helsingissä. Turvattomuuden kokemukset julkisissa tiloissa ovat lisääntyneet, ja päihtyneiden henkilöiden aiheuttamat häiriöt huolettavat asukkaita. Samalla alkoholin riskikäyttö on vähentynyt työikäisillä, mutta lisääntynyt ikääntyneillä. Tupakointi on vähentynyt, mutta samalla nikotiinipussien käyttö on yleistynyt erityisesti nuorilla. Muuttuva toimintaympäristö, kuten huumekaupan kansainvälistyminen ja rahapelimarkkinoiden avautuminen, tuo uusia haasteita.

Huhti-toukokuussa 2026 toteutettuun Helsingin päihdekyselyyn saatiin lähes 5 800 vastausta yli 15-vuotiailta helsinkiläisiltä. Vastaajat raportoivat havaintoja päihteiden käytöstä ja myynnistä eri puolilla kaupunkia. Lähes 70 prosenttia kyselyyn vastanneista aikuisista ja yli puolet nuorista kertoi pelänneensä julkisilla paikoilla kohtaamiaan päihtyneitä henkilöitä. Moni aikuinen koki myös, että avun saaminen päihteiden käytön vähentämiseen tai lopettamiseen on vaikeaa, vaikka tietoa tukipalveluista on saatavilla. Omasta päihteidenkäytöstään huolestuneista vastaajista peräti 90 prosenttia kertoi tietävänsä, mistä apua voi saada.

Ehkäisevä päihdetyö oli tuttua vain 35 prosentille kyselyyn vastanneista. Strategiakaudella sen näkyvyyttä lisätään, jotta helsinkiläiset tietävät paremmin, mitä kaupunki tekee päihdehaittojen ehkäisemiseksi ja mistä apua on saatavilla.