Tiedote Vihreiden Hopsu: Omanin öljykatastrofi on varoitus Suomelle Itämerellä seilaavasta ympäristöpommista, johon on puututtava

Venäjän varjolaivastoon kuuluva ja kansainvälisten pakotteiden alainen tankkeri ajoi kesäkuussa karille Omanin edustalla sen jälkeen, kun aluksella epäiltiin tapahtuneen räjähdys. Yksikään osapuoli ei ole ottanut vastuuta iskusta alukselle, joka ohitti kaksi aktiivista konfliktialuetta matkallaan Venäjältä Intiaan. Öljylautan suuruus on jo yli 2 000 neliökilometriä, ja se on nyt tavoittanut Omanin rannat. Öljyvuoto uhkaa myös Omanin meriluonnonsuojelualuetta, vaarantaen suojelualueen koralliriutat, kilpikonnat sekä uhanalaiset Arabianmeren ryhävalaat. Koska räjähdys tulkitaan sotatoimeksi, Kansainvälisen öljyvahinkorahasto IOPC Funds on ilmoittanut, ettei se osallistu puhdistuskustannuksiin. 

– Öljykatastrofi osoittaa konkreettisesti, kuinka sodan seuraukset eivät pysy rintamalinjoilla. Nyt Omanin rannikolla kalastajat ja asukkaat joutuvat kohtaamaan öljytuhot omilla vesillään. Sodalla on osapuolet, mutta ympäristötuholla ei, vihreiden kansanedustaja Inka Hopsu toteaa. 

Vastaavanlaisen onnettomuuden riski Suomenlahdella on korkeampi kuin vuosiin. Venäjän varjolaivaston tankkerin aiheuttama merkittävä ympäristövahinko Itämerellä on asiantuntijoiden mukaan vain ajan kysymys, ja läheltä piti -tilanteita on ollut. Pakotteita kiertävät huonokuntoiset ja iäkkäät tankkerit kuljettavat keskimäärin 100 000 tonnia öljyä, ja Venäjä kuljettaakin öljystään lähes puolet Itämeren kautta. 

– Mallinnukset osoittavat, että tällainen vuoto Suomen ja Viron välillä olisi katastrofaalinen, ja voisi levittää öljyn koko Uudenmaan ja Kymenlaakson edustalle, herkkään saaristoon, mutta myös kaupunkien rannoille ja satamiin. Itämeri on jo nyt hauras ja äärirajoillaan. Öljykatastrofi voisi olla sille kohtalokas, Hopsu toteaa. 

Suomenlahdella liikkuu Rajavartiolaitoksen mukaan joka viikko 30–50 varjolaivaston öljytankkeria. Riski Itämerellä onkin ilmeinen. 

– Suomi ei voi jäädä odottamaan ympäristökatastrofin tapahtumista, vaan toimeen on tartuttava nyt. Suomenlahdella ollaan lisäajalla. Nyt on aika panostaa paitsi toimintavalmiuteen onnettomuuden sattuessa, myös ennaltaehkäisyyn. Öljyntorjuntakalustoa ja -osaamista on lisättävä, yhteistyötä Itämeren rannikkovaltioiden kanssa tiivistettävä ja kansainvälisiä toimia Venäjän varjolaivastojen kontrolloimiseksi edistettävä. Vaaraa ei nyt olla otettu riittävän vakavasti, Hopsu huomauttaa. 

– Myös pelastuslaitosten resursoinnista pitää huolehtia. Ne ovat jääneet hyvinvointialueen rahoituspaineissa niukoille resursseille, eivätkä kykene kasvattamaan ympäristövahinkoon varautumista vastaamaan kohonnutta riskiä. Rahoitus niin öljyntorjuntakalustoon kuin riittävään harjoitteluun pitää turvata, Hopsu vaatii. 

– Venäjän huonokuntoinen varjolaivasto on Ukrainan sodan sivutuote. Yksi tankkerionnettomuus voi tuhota kaiken työn, mitä Suomenlahdella on tehty vuosikausia. Venäjän hybridivaikuttaminen ja välinpitämättömyys ympäristöuhista ei näytä päättyvän lähiaikoina, varautuminen on valitettavasti välttämätöntä jatkossakin, Hopsu päättää.