Kokoomuksen Limnell: Suomeen tarvitaan älylasien pelisäännöt – kolme konkreettista toimenpidettä tehtävä nyt

Älylasien ympärillä käytävä keskustelu on voimistunut nopeasti myös Euroopassa. Kyse ei ole enää pelkästään silmälaseihin sijoitetusta kamerasta. Laitteissa yhdistyvät kamera, mikrofoni, verkkoyhteys ja tekoäly, joka kykenee tulkitsemaan käyttäjän näkemää ja kuulemaa ympäristöä.

– Älylasien kohdalla meidän on oltava liikkeellä ennen ongelmia, ei niiden jälkeen. Suomeen tarvitaan selkeät kansalliset pelisäännöt. Kansalaisen pitää tietää, milloin häntä voidaan kuvata tai hänen puhettaan tallentaa. Organisaatioiden puolestaan pitää tietää, missä älylasien käyttöä voidaan turvallisuuden, tietoturvan tai yksityisyyden vuoksi rajoittaa, Limnell toteaa.

Limnellin mukaan älylasien turvallisuusvaikutukset ulottuvat huomattavasti salakuvaamista pidemmälle. Olennaista on se, mihin laitteen keräämä tieto päätyy, missä sitä käsitellään ja mitä tekoäly pystyy siitä päättelemään.

– Kun kamera, mikrofoni, tekoäly ja verkkoyhteys kulkevat ihmisen mukana koko ajan, syntyy uudenlainen turvallisuuskysymys. Tulevaisuudessa kyse ei ole vain siitä, tallennetaanko minusta kuva. Olennaiseksi tulee, voidaanko minut tunnistaa, analysoida toimintaani, yhdistää havaintoja muihin tietoihin ja tehdä minusta päätelmiä tietämättäni, Limnell toteaa.

Limnell esittää kolme konkreettista toimenpidettä.

Ensinnäkin Suomeen tarvitaan yhteinen kansallinen ohjeistus, jossa tietosuojaa, kyberturvallisuutta, rikosoikeutta ja kuluttajien oikeuksia koskevat kysymykset kootaan ymmärrettäviksi pelisäännöiksi. Valmistelussa tarvitaan tietosuojaviranomaisten, Traficomin, poliisin sekä työelämän, tutkimuksen ja opetussektorin asiantuntemusta.

Toiseksi turvallisuuskriittisten tilojen käytännöt on päivitettävä. Viranomaistiloissa, kriittisessä infrastruktuurissa, yritysten tuotekehityksessä, terveydenhuollossa ja muissa luottamuksellista tietoa käsittelevissä ympäristöissä on arvioitava, missä älylasien käyttöä on perusteltua rajoittaa tai kieltää.

Kolmanneksi koulujen ja työpaikkojen on määriteltävä omat käytäntönsä. Ihmisellä pitää olla mahdollisuus tietää, milloin hänen ympärillään tallennetaan kuvaa tai ääntä ja milloin tekoäly käsittelee ympäristöstä kerättyä tietoa.

Limnell painottaa myös valmistajien vastuuta. Laitteiden tietoturvan, ohjelmistopäivitysten ja tiedonkäsittelyn on oltava läpinäkyviä. Tallentamisen pitäisi olla sivulliselle selvästi havaittavissa, ja käyttäjällä pitäisi olla yksiselitteinen mahdollisuus kytkeä kamera ja mikrofoni pois käytöstä.

Tavoitteena ei Limnellin mukaan ole teknologian kieltäminen. Älylasit voivat tuoda merkittäviä hyötyjä esimerkiksi saavutettavuuteen, terveydenhuoltoon, koulutukseen, teollisuuteen ja reaaliaikaiseen kääntämiseen.

– Teknologinen kehitys kannattaa nähdä Suomessa mahdollisuutena, mutta turvallisuus on rakennettava siihen alusta lähtien. Älylasit ovat kehittymässä tekoälyn silmiksi ja korviksi ympäröivään maailmaan. Siksi meidän on määriteltävä ajoissa, missä kulkevat yksityisyyden, turvallisuuden ja hyväksyttävän käytön rajat. Suomi voi tässä olla ennemmin suunnannäyttäjä kuin jälkikäteen reagoija, Limnell sanoo.