Jättimäiset krokotiilieläimet hallitsivat mioseenin ravintoketjua Etelä-Amerikassa
17.8.2026 08:36:20 EEST | Helsingin yliopisto | Tiedote
Seitsemän metriä pitkä ja 1800 kiloa painava Purussaurus neivensis saattoi jopa vaikuttaa kasvinsyöjien kantojen kokoon, fossiiliaineisto vihjaa.

Mioseenikauden aikainen Etelä-Amerikka oli pelottava paikka. Yli kymmenen miljoonaa vuotta sitten suurinta osaa mantereesta peitti valtava järvi, jossa eli jättiläiskilpikonnia ja krokotiilejä.
Järven rannoilla saalistivat monenlaiset pedot, kuten anakondat, sapelihammaspedot, lentokyvyttömät ”kauhulinnut” sekä krokotiilieläinten maalla eläneet sukulaiset, sebekidit
Tuore tutkimus osoittaa, että juuri krokotiilieläimet olivat ympäristön merkittävin petoryhmä.
– Saalista oli niin paljon, etteivät nisäkäspedot voineet syödä kaikkea, kertoo Helsingin yliopiston tutkijatohtori Oscar WilsonAvautuu uuteen välilehteen.
– Uusi tutkimuksemme osoittaa, että nimenomaan krokotiilieläimet olivat aikakautensa Etelä-Amerikan tärkeimpiä petoja etenkin suurikokoisen riistan metsästämisessä.
Purujäljet paljastavat pedon
Järven rannoilla eli useita kasvissyöjiä kuten jättimäisiä maalaiskaljuja, vyötiäisten sukulaisiin kuuluvat glyptodontteja sekä useita sorkkaeläinten ryhmiä, kuten astrapoteriitteja (”salamapetoja”) ja toxodontiditteja. Aikakauden sorkkaeläimet saattoivat painaa toista tuhatta kiloa.
Mutta kokoa oli pedoillakin. Aikakauden suurin petoeläin oli seitsemän metriä pitkä ja 1800 kiloa painava krokotiilieläin, nykyisten kaimaanien sukulainen Purussaurus neivensis. Ravintoketjun huipulla se saattoi vaikuttaa jopa kasvinsyöjien kantojen kokoon, uudessa tutkimuksessa arvioidaan.
Tutkimus perustuu museoissa olevien fossiilien analysointiin. Kasvinsyöjien fossiileihin jääneet petojen kynsien ja hampaiden jäljet ovat ainoita suoria todisteita eri lajien välisestä vuorovaikutuksesta. Iältään fossiilit olivat 10,5–16 miljoonaa vuotta vanhoja.
– Purussauruksen todennäköisesti jättämien jälkien yleisyys viittaa siihen, että laji oli tärkeä saalistaja näissä trooppisissa ekosysteemeissä, Wilson kommentoi.
Tutkimuksen julkaisi Journal of Vertebrate Paleontology.
Avainsanat
Yhteyshenkilöt
Helsingin yliopiston mediapalvelu
Puh:02941 22622mediapalvelu@helsinki.fiOscar WilsonTutkijatohtori
Puh:+447975604024oscar.wilson@helsinki.fiKuvat



Linkit
Helsingin yliopisto on kansainvälinen tiedeyhteisö, johon kuuluu yli 40 000 opiskelijaa ja työntekijää. Teemme tieteellisiä läpimurtoja maailman parhaaksi. Vahvuutemme ovat tulevaisuuden teknologiat, kestävä planeetta, yksilöllinen terveys sekä oppivat ja muuntuvat yhteiskunnat. Helsingin yliopisto kuuluu maailman parhaan yhden prosentin joukkoon. Yliopisto on perustettu vuonna 1640.
Tilaa tiedotteet sähköpostiisi
Haluatko tietää asioista ensimmäisten joukossa? Kun tilaat tiedotteemme, saat ne sähköpostiisi välittömästi julkaisuhetkellä. Tilauksen voit halutessasi perua milloin tahansa.
Lue lisää julkaisijalta Helsingin yliopisto
Helsingin yliopiston sijoitustuotto puoli miljardia euroa vuodesta 201914.8.2026 08:41:06 EEST | Tiedote
Sijoitustuotto oli 9,8 prosenttia vuoden 2026 ensimmäisellä puoliskolla
Arkeologit selvittävät Laukaassa, mihin kivikauden vainajat puettiin13.8.2026 08:00:00 EEST | Tiedote
Helsingin yliopiston arkeologian opiskelijat tutkivat mikroskoopin avulla lähes 6000 vuotta vanhoja punamultahautoja.
Tekoäly valmentaa varusmiehiä syömään paremmin ja vahvistaa Suomen puolustuskykyä12.8.2026 15:15:58 EEST | Tiedote
NutFinForce-hankkeessa kehitetään digitaalista ratkaisua, jonka tavoitteena on parantaa asevelvollisten suorituskykyä. Toimintamalli vastaa ajankohtaiseen haasteeseen: nuorten aikuisten heikentynyt toimintakyky vaikuttaa sekä kansanterveyteen että Suomen kokonaisturvallisuuteen. Tekoälypohjainen ratkaisu tarjoaa räätälöityä tukea terveellisten elintapojen omaksumiseen, ja sillä on merkittävä potentiaali myös kansainvälisessä yhteistyössä.
Unipöksyt paljastavat: Vauvojen yöheräämiset yleisempiä kuin vanhemmat luulevat11.8.2026 07:51:48 EEST | Tiedote
Älyvaatteella saadaan aiempaa tarkempaa tietoa imeväisikäisten unesta. Unta voidaan mitata unipöksyillä lapsen luonnollisessa ympäristössä eli kotona.
Kasvitautien arvoituksia ja suojelutyötä siemenpankissa – Luomuksen mediapäivä 31.8.11.8.2026 07:20:00 EEST | Kutsu
Tervetuloa Luonnontieteellisen keskusmuseon (Luomus) mediapäivään Kaisaniemen kasvitieteelliseen puutarhaan maanantaina 31.8.2026. Iltapäivän aikana toimittajilla on mahdollisuus tutustua kasvi- ja sienitieteen ajankohtaiseen tutkimukseen, tavata tutkijoita sekä vierailla yleisöltä normaalisti suljetussa kasvimuseossa.
Uutishuoneessa voit lukea tiedotteitamme ja muuta julkaisemaamme materiaalia. Löydät sieltä niin yhteyshenkilöidemme tiedot kuin vapaasti julkaistavissa olevia kuvia ja videoita. Uutishuoneessa voit nähdä myös sosiaalisen median sisältöjä. Kaikki tiedotepalvelussa julkaistu materiaali on vapaasti median käytettävissä.
Tutustu uutishuoneeseemme