Turun yliopistoon noin miljoonan euron innovaatiorahoitus uuden lääkeaihion kehittämiseen ja testaamiseen sydämen vajaatoimintaan, syöpään ja Alzheimerin tautiin

Sydänlihaksen paksuuntuminen eli hypertrofinen kardiomyopatia, monet syövät ja Alzheimerin tauti ovat maailmanlaajuisesti merkittäviä sairastavuuden ja kuolleisuuden aiheuttajia, mutta tehokkaita hoitoja on edelleen rajallisesti. Useissa näistä sairauksista taustalla on häiriöitä proteiinien fosforylaatiossa, keskeisessä mekanismissa, joka säätelee solunsisäistä signalointia.

Valtaosa nykyisistä lääkkeistä, joilla pyritään puuttumaan proteiinien fosforylaatioon kohdistuu kinaaseihin, mutta toinen fosforylaation kannalta yhtä tärkeä entsyymiryhmä – fosfataasit – on jäänyt toistaiseksi suurelta osin hyödyntämättä lääkekohteina.

Kolmevuotisen, noin miljoonan euron Distinguished Innovator Grant -rahoituksen saaneessa tutkimushankkeessa etsitään keinoja palauttaa näissä taudeissa vähentyneen PP2A-fosfataasin aktiivisuus normaalien solujen tasolle estämällä sitä sairauksissa poikkeavasti vaimentavaa CIP2A-proteiinia.

Kohteena PP2A-jarru, joka on yhteinen nimittäjä useissa sairauksissa

Westermarckin tutkimusryhmä on aiemmin tunnistanut CIP2A-proteiinin PP2A:n estäjäksi syövässä ja selvittänyt sen säätelyä, molekyylitoimintaa ja rakennetta.

Viime vuosina CIP2A on alkanut näyttäytyä lupaavana lääkekohteena syövän lisäksi myös muissa sairauksissa: tutkimuksissa on saatu näyttöä siitä, että proteiini osallistuu sydänlihaksen haitalliseen paksuuntumiseen ja prekliinisissä malleissa sairauden kannalta olennaista aktiivisuutta on nähty myös Alzheimerin taudissa, jossa yksi taudin syntymisen kannalta tärkeimmistä proteiineista, Tau, on juuri PP2A:n säätelyn alla. 

Hankkeen keskeinen tavoite on kehittää CIP2A:ta suoraan estäviä pienmolekyylejä. Lähtökohtana on tutkimusryhmän aiemmin tunnistamat lääkeyhdistekehitykseen soveltuvat osat CIP2A-proteiinista. Kun CIP2A:n kyky vaimentaa PP2A:ta estetään, solujen signalointi voi tasapainottua – ja näin voidaan mahdollisesti ehkäistä sydämen haitallista laajentumista ja etenevää vajaatoimintaa, hidastaa tiettyjen syöpien kasvua sekä vähentää Alzheimerin tautiin liittyviä haitallisia proteiinimuutoksia.

– CIP2A on lääkekehityksen kannalta erittäin kiinnostava kohde useammastakin syystä. Ensinnäkin aiemmat työmme ovat näyttäneet, että sen estäminen ei aiheuta sivuvaikutuksia terveissä kudoksissa. Toiseksi sen osoittaminen toimivaksi lääkekehityskohteeksi voi avata laajemmin kiinnostuksen fosfataaseihin lääkekohteina. Suinkaan vähäisimpänä syynä ei ole se, että jos tutkimuksen hypoteesi osoitetaan oikeaksi, niin samalla voitaisiin edistää kolmen tärkeän tautiryhmän lääkkeellistä hoitoa, kertoo hanketta johtava Turun yliopiston syöpäbiologian professori ja Turun Biotiedekeskuksen tutkimusjohtaja Jukka Westermarck.

Lääkekehitystä ja tautimalleja yhdistävä kokonaisuus

Tutkimus yhdistää lääkekehityksen, edistyneet molekyylibiologiset menetelmät sekä prekliinisen testauksen. Tavoitteena on tuottaa lupaavia yhdisteitä, joita voidaan viedä eteenpäin kohti teollisen tason lääkekehitystä.

Hanke suoritetaan Turun Biotiedekeskuksen ainutlaatuisessa tutkimusympäristössä ja se tukeutuu Suomen Akatemian InFlames-lippulaivakonsortioon. Hanke toteutetaan yhteistyössä useiden suomalaisten tutkijaryhmien kanssa. Pienmolekyylikehityksen keskeisenä yhteistyökumppanina toimii Itä-Suomen yliopiston professori Antti Poso tutkimusryhmineen. Lisäksi mukana ovat Helsingin yliopiston professori Timo Myöhänen, jonka ryhmä tuo hankkeeseen Alzheimer-osaamista, sekä Oulun yliopiston professori Risto Kerkelän tutkimusryhmä, joka on erikoistunut sydänlihaksen hypertrofiaan.

Novo Nordisk Foundationin Distinguished Innovator Grant -rahoitusinstrumentti tukee tutkimuslähtöisten innovaatioiden kehittämistä kohti vaikuttavia ratkaisuja ja jatkokehitystä.