Helsingin luonnolliset hiilinielut on laskettu - 42 kt CO2 nielu muodostuu ennen kaikkea laajoista metsistä

Helsingin vahvimmat hiilinielut sijaitsevat erityisesti Keskuspuiston ja Koillis-Helsingin laajoissa metsissä sekä Uutelan, Rastilan ja saariston metsäisillä alueilla. Rakennetun ympäristön viherrakenne, kuten puistot ja muut viheralueet, muodostaa sekin merkittävän hiilinielun. Päästölähteinä erottuvat Pohjois- ja Koillis-Helsingin viljelysmaat sekä Viikin turvemaaniityt. Aiempaa tarkempi laskenta osoittaa, että Helsingissä sijaitsevat turvemaat ovat merkittäviä päästölähteitä.

Maankäytön muutos, ennen kaikkea viher- ja metsäalueiden ottaminen rakentamisen käyttöön, heikentää hiilinielua noin seitsemällä kilotonnilla CO₂ vuodessa. Ilman maankäytön muutosta Helsingin luonnolliset hiilinielut olisivat noin 49 kt CO2. Rakentamisen vaikutusta arvioitiin vuosien 2022 ja 2024 maanpeiteaineistojen perusteella. Aineistot pohjautuvat ilmakuviin rakentamisen vilkkaimmilta vuosilta 2021 ja 2023. Tämä näkyy tuloksissa esimerkiksi Honkasuon alueella, joka on rakennettu turvemaalle.

Tulevaisuudessa tarkempaa seurantaa

Tuloksia ei voi suoraan verrata aiempiin arvioihin menetelmien ja aineistojen kehittymisen vuoksi. Uusi tulos poikkeaa selvästi vuonna 2020 raportoidusta hiilinielujen arviosta (96 kt CO₂), mutta muutos on samansuuntainen ja suuruusluokaltaan vastaava kaikissa pääkaupunkiseudun kunnissa. Nyt kehitetty toistettava ja vertailukelpoinen menetelmä mahdollistaa jatkossa hiilinielujen ja -varastojen säännöllisen seurannan kaupunkiolosuhteisiin sovitettuna.

Laskenta pohjautuu soveltuvin osin kansallisen kasvihuonekaasuinventaarion periaatteisiin, joita on mukautettu tiiviiseen kaupunkirakenteeseen ja ihmisen rakentamiin viherympäristöihin. HSY on koonnut laskentaan laajan paikkatieto- ja tilastoaineistojen kokonaisuuden sekä hyödyntänyt tutkimuslaitosten ja kaupunkien asiantuntemusta.

Metsien ja kaupunkivihreän merkitys

Luonnolliset hiilinielut kattavat vain pienen osan tulevista päästöistä. Helsingin päästöjenpäästöjen on ennustettu olevan noin 527 kt CO₂e vuonna 2030 ja noin 251 kt CO₂e vuonna 2040. Helsingillä on 2040 nettonollatavoite, jolloin päästöjen ja hiilinielujen tulee olla tasapainossa. Siksi päästövähennysten rinnalle tarvitaan 2030-luvulla myös teknisiä hiilensidontaratkaisuja. Nyt julkaistu hiilitase kuvaa hiilidioksidia, kun taas kaupungin päästölaskenta sisältää kaikki kasvihuonekaasut. Nettonollatavoitteen tarkka yhteensovitus edellyttää jatkolaskentaa, ja hiilitaseen muutosta on tärkeää seurata säännöllisesti.

– Yhtenäinen ja toistettava hiilitasemenetelmä on iso harppaus eteenpäin. Se antaa meille aiempaa paremman työkalun seurata hiilinielujen kehitystä ja tukea maankäytön päätöksiä. Tulokset vahvistavat metsien ja kaupunkivihreän merkityksen sekä sen, että turvemaiden käsittelyyn ja maankäytön muutoksiin on kiinnitettävä erityistä huomiota, sanoo Helsingin kaupungin ilmastojohtaja Hanna Wesslin.

HSY julkaisee pääkaupunkiseudun maankäyttösektorin hiilitaseselvityksen paikkatietoaineistot avoimena datana elokuussa 2026. Aineistoihin voi tutustua HSY:n avoimen datan karttapalvelussa ja ne avataan syksyn aikana myös Paikkatietovipusessa sekä kartta.hel.fi-sivustolla.