Miksi osa kokouksista kuormittaa ja osa innostaa? Uusi tutkimus tunnisti keskeiset laatutekijät

Tulokset käyvät ilmi Tampereen yliopistossa toteutetusta tutkimuksesta, jossa tarkasteltiin kokouslaadun yhteyksiä kokouskuormitukseen, kokousimuun ja kokoustyytyväisyyteen. Työsuojelurahaston rahoittamassa Palaverismista tuottaviin kokouksiin -hankkeessa tutkittiin kokousten yhteyksiä työhyvinvointiin ja työn tuottavuuteen.

– Työelämässä puhutaan paljon työkuorman hallinnasta, mutta huomio kohdistuu usein yksittäisen työntekijän ajankäyttöön. Tuloksemme muistuttavat, että myös työn rakenteilla ja yhteisillä toimintatavoilla on merkitystä. Kokoukset ovat monelle asiantuntijalle keskeinen osa työpäivää, joten niiden laatu voi näkyä hyvinvointikokemuksissa laajemminkin, kertoo tutkija Laura Hirva Tampereen yliopistosta.

Myönteisiin kokouskokemuksiin liittyi useita tekijöitä, joiden merkitys vaihteli eri työntekijäryhmien välillä. Erityisesti etätyötä tekevien kohdalla korostuivat kokousten hyvä valmistelu ja osallistujat huomioiva johtaminen. Tulokset haastavat osaltaan käsitystä siitä, että etäkokoukset olisivat lähtökohtaisesti lähikokouksia kuormittavampia tai heikompia. Sen sijaan ne näyttävät edellyttävän hieman erilaisia käytäntöjä onnistuakseen.

– Etäkokouksista keskustellaan usein niiden haasteiden kautta. Tuloksemme viittaavat kuitenkin siihen, että hyvin valmistellut ja osallistavasti johdetut kokoukset voivat tarjota etätyötä tekeville tärkeitä mahdollisuuksia vuorovaikutukseen, tiedon jakamiseen ja osallisuuden kokemuksiin, tutkijat toteavat.

Kokousten kehittäminen nousee arvoon

Tulokset viittaavat siihen, ettei kokousten kehittämisessä ole yhtä kaikille sopivaa ratkaisua. Eri tavoin työskentelevillä työntekijöillä voi olla kokouksille osittain erilaisia tarpeita.

– Työelämässä puhutaan paljon hyvistä kokouskäytännöistä ikään kuin ne olisivat samanlaisia kaikille. Tulostemme perusteella kokousten kehittämisessä kannattaa huomioida työyhteisön toimintatavat ja työntekijöiden erilaiset tarpeet. Myös paljon kokouksia vetävien henkilöiden tarpeet olisi tärkeää tunnistaa nykyistä paremmin, jotta heillä riittää mahdollisuuksia ja motivaatiota kokouskäytäntöjen kehittämiseen, muistuttaa Työelämän tutkimuskeskuksen johtaja, professori Anne Mäkikangas.

Tutkimuksen pohjalta kehitetty KokousKompassi  auttaa työyhteisöjä tunnistamaan omien kokoustensa vahvuuksia ja kehittämiskohteita. Maksuttoman kyselyn perusteella käyttäjät saavat raportin, joka tarjoaa konkreettisia suosituksia kokouskäytäntöjen kehittämiseen.

Tutkimusartikkeli on saatavilla:

Hirva, L., Markkula, S., Mauno, S., Isotalus, P., & Mäkikangas, A. (2026). Meeting quality and employee well-being: determinants of meeting satisfaction, engagement and strain.International Journal of Organization Theory & Behavior.