Eriarvoisuuden tila Suomessa -raportti: Suomi on siirtynyt 2020-luvulla uuteen eriarvoisuuden aikaan

Raportin seitsemässä artikkelissa 17 tutkijaa tarkastelee eriarvoisuuden tilaa tuoreiden tilastojen valossa. Artikkeleissa käsitellään suomalaisten suhtautumista tasa-arvoon, terveyden, koulutuksen ja koetun hyvinvoinnin eriytymistä, Orpon hallituksen päätösten tulonjakovaikutuksia sekä tuloerojen mittaamista ja niiden muutoksia 1960-luvulta nykypäivään.

– Suomalainen yhteiskuntamalli on perustunut luottamukseen, ja kokemukseen siitä, että olemme samassa veneessä. Olemme uuden kynnyksellä, kun tämä kokemus näyttää murtuvan. Tulevina vuosina päätetään, minkä suunnan otamme, sanoo raportin toinen toimittaja, Kalevi Sorsa -säätiön toiminnanjohtaja Lauri Finér.

Suomalaisilla on kuitenkin yhä vahva tuki tasa-arvoiselle yhteiskunnalle. Se käy ilmi Turun yliopiston sosiologian professori Mikko Niemelän, Terveyden ja hyvinvoinnin laitoksen THL:n erikoistutkija Niko Eskelisen ja Turun yliopiston tutkija Markus Laanisen kattaviin kyselytutkimusaineistoihin perustuvasta artikkelista.

– Suomalaiset suhtautuvat yhä intohimoisesti tasa-arvoon. Kaksi kolmesta suomalaisesta haluaisi, että hallitus kaventaisi tuloeroja. Yhtä moni pitää terveyseroja liian suurina ja koulutuseroja pidetään jopa aiempaa suurempana ongelmana, Niemelä sanoo.

Erot eri ryhmien kokemuksissa ja näkemyksissä ovat kuitenkin kärjistyneet.

– Naisista noin 75 prosenttia pitää Suomen tuloeroja liian suurina ja osuus on pysynyt varsin vakaana vuosien 2016 ja 2025 välillä. Sen sijaan miehissä osuus on romahtanut vuonna 2025 vähän yli puoleen. Näkemyserot ovat yhteydessä laajempaan miesten ja naisten poliittisten mielipiteiden jakautumiseen, Eskelinen toteaa.

Kokemus omasta toimeentulosta jakaa suomalaisia yhä enemmän. Hyvin toimeentulevista alle puolet pitää tuloeroja liian suurina ja osuus on romahtanut noin neljänneksen alle kymmenessä vuodessa. Samaan aikaan huonosti toimeentulevilla osuus on pysynyt 80 prosentissa ja jopa kasvanut. Heikko toimeentulo heijastuu myös ihmisten kokeman hyvinvoinnin laskuun. Tutkijat ovat huolissaan, että ongelmat voivat kasaantua kriisiksi.

– Muutos vaatisi kansalaisten tulevaisuudenuskoa ja luottamusta luovaa politiikkaa. Esimerkiksi julkisen talouden leikkausten vaarana on kierre, jossa ne heikentävät tulevaisuudenuskoa, mikä heijastuu edelleen myös talouteen. Poliitikkojen tulisi vähimmillään pyrkiä siihen, etteivät ongelmat kasaudu entisestään, Laaninen toteaa.

Orpon hallituksen leikkaukset heikentävät työttömien ja pienituloisten palkansaajien toimeentuloa – suurituloisimpien tulot kasvavat tuhansilla euroilla

Kansalaisten tuki tasa-arvolle ei aina näy poliittisissa päätöksissä. Tästä kertovat Laboren johtavien tutkijoiden Merja Kauhasen ja Milla Nyyssölän artikkelin laskelmat, joiden mukaan Orpon hallituksen päätökset ovat lisänneet tuloeroja. Hallituksen sosiaaliturvan leikkaukset iskevät etenkin työttömien ja pienituloisten palkansaajien toimeentuloon. Sen sijaan hallituksen veronalennukset ovat suosineet eniten kaikkein suurituloisimpia.

– Sosiaaliturvan leikkausten vuoksi pienituloisimmalla viidellä prosentilla suomalaisista käteen jää vuodessa keskimäärin lähes 1 000 euroa vähemmän. Samaan aikaan suurituloisimman viiden prosentin tulot kasvavat tuloveroalennusten vuoksi yli 2 000 eurolla. Tulojakauman eri päissä hallituksen politiikka näyttää siis hyvin erilaiselta, Nyyssölä toteaa.

Artikkelissa on arvioitu Orpon hallituksen toteuttamien sosiaaliturvaleikkausten ja tuloveronalennusten vaikutuksia Tilastokeskuksen SISU-mallilla sekä tuoreilla tilastoilla. Lisäksi siinä on tarkasteltu muun muassa Finanssivalvonnan tilastojen avulla, miten palkansaajien ja työttömien saama sosiaaliturva on muuttunut hallituskauden aikana.

– Hallituksen leikkaukset ovat iskeneet voimakkaimmin työttömiin. Vuoden 2024 alussa noin 40 prosenttia työttömyysetuuksien saajista sai ansiopäivärahaa. Helmikuussa 2026 osuus oli laskenut noin kolmannekseen. Kehitykseen vaikuttavat muun muassa työssäoloehdon kiristykset. Samalla työttömyysturvan porrastus on pienentänyt monilla ansiopäivärahan tasoa, Kauhanen sanoo.

Myös pitkäaikaistyöttömyyden kasvu on heijastunut ansiopäivärahan tason laskuun. Leikkaukset vaikuttavat työttömien ohella merkittävästi pienituloisten perheiden palkansaajiin. Artikkelin simulointilaskelmien mukaan hallituksen sosiaaliturva- ja veromuutokset lisäävät työssä käyvien köyhien määrää noin 28 000 henkilöllä.

Kirjan tuloksista löytyy myös eväitä eriarvoisuutta vähentävään politiikkaan.

– Julkisen talouden sopeuttamista ollaan jatkamassa seuraavalla hallituskaudella. Leikkaukset sosiaaliturvaan, sosiaali- ja terveyspalveluihin tai koulutukseen kärjistäisivät eriarvoisuutta edelleen. Siksi sopeutuksen tulisi nyt painottua suurituloisiin kohdistuviin veroihin, sanoo kirjan toinen toimittaja, Kalevi Sorsa -säätiön talouspolitiikan asiantuntija Jussi Systä.

Eriarvoisuuden tila Suomessa 2026 on sarjan neljäs osa. Siihen on kirjoittanut 17 meritoitunutta eriarvoisuuden tutkijaa. Sanni Kotimäki, Laura Salonen, Katri Aaltonen ja Hanna Rättö käsittelevät artikkelissaan terveyserojen muutoksia viime vuosituhannelta 2020-luvulle. Laura Heiskala, Elina Kilpi-Jakonen ja Jani Erola tarkastelevat suomalaisten koulutuspolkujen eriytymistä viime vuosikymmeninä. Mikko Niemelän ja Markus Laanisen toinen artikkeli tarkastelee kansalaisten koetun hyvinvoinnin muutoksia edellisen kymmenen vuoden aikana. Marja Riihelä ja Matti Tuomala käsittelevät tuloerojen muutoksia 1960-luvulta 2020-luvulle sekä verotuksen roolia osana taloudellisen eriarvoisuuden kasvua. Toni Juuti, Ohto Kanninen ja Terhi Ravaska käsittelevät niin kutsuttua jakaumatilinpitoa, joka antaa aiempia tilastoja tarkemman kuvan tulonjaosta sekä tuloerojen muutoksista.

Kirja on saatavilla Kalevi Sorsa -säätiön verkkosivuilta. Kirjan on kustantanut Vastapaino ja sen ovat toimittaneet Lauri Finér sekä Jussi Systä. Julkaisuun on saatu rahoitusta Palkansaajasäätiöltä ja Kuluttajaosuustoiminnan säätiöltä.

Kalevi Sorsa -säätiö järjestää kirjan teemoista keskustelutilaisuuden tiistaina 25.8.2026 klo 17–19 Helsingin yliopiston Tiedekulman STAGElla (Yliopistonkatu 4, Helsinki). Tilaisuudessa esitellään myös kirjan sisältöä. Tapahtumaan voi ilmoittautua tapahtumasivulla.

Lisätietoja:

Lauri Finér

Puh. 041 5012317

lauri.finer@sorsafoundation.fi

Jussi Systä

Puh. 050 3638736

jussi.systa@sorsafoundation.fi