Museobarometri: Kulttuuriperinnön suojaamisen merkitys on kasvanut museoissa

Museobarometri-kyselyssä kartoitettiin tänä vuonna suomalaisten museonjohtajien näkemyksiä kokonaisturvallisuudesta ja kriisinkestävyydestä osana museotyötä. Kyselyssä 76 prosenttia vastaajista on täysin samaa mieltä siitä, että kulttuuriperinnön suojaamisen merkitys on kasvanut. Jonkin verran samaa mieltä on 17 prosenttia vastaajista.

"Euroopan muuttunut turvallisuustilanne, Suomeen kohdistuneet droonihavainnot ja ilmastonmuutoksen aiheuttamat sään ääri-ilmiöt korostavat kulttuuriperinnön suojaamisen merkitystä. Museot ovat kansallisen turvallisuusstrategian mukaan myös osa Suomen henkistä huoltovarmuutta. Turvallisuudessa ei ole kyse vain infrastruktuurista, vaan myös siitä, että yhteiskunta tuntee historiansa ja ymmärtää, mitä haluamme suojella", sanoo Suomen museoliiton toimitusjohtaja Petra Havu.

Museobarometri on museoalan etujärjestö Suomen museoliitto ry:n vuotuinen kysely museonjohtajille. Kysely seuraa museoalan kehitystä muun muassa talouden, kävijämäärien ja toimintaympäristön näkökulmasta. Tänä vuonna kysely lähetettiin 214 museonjohtajalle, joista 70 vastasi elokuun puoliväliin mennessä.

Museot vahvistavat yhteiskunnan kriisinkestävyyttä

Museonjohtajista 69 prosenttia on täysin samaa mieltä siitä, että museot vahvistavat yhteiskunnan kokonaisturvallisuutta ja kriisinkestävyyttä. Jokseenkin samaa mieltä on viidennes vastaajista. Museonjohtajien mielestä museoiden rooli kriisiaikoina on ennen kaikkea kulttuuriperinnön turvaaminen. Kaksi kolmesta vastaajasta pitää kulttuuriperinnön suojaamista ja säilyttämistä museoiden tärkeimpänä tehtävänä kriisitilanteissa. Seuraavaksi tärkeimpinä tehtävinä nähdään yhteenkuuluvuuden ja osallisuuden vahvistaminen (19 prosenttia vastaajista).

"Viime vuosien tapahtumat Euroopassa ovat osoittaneet, että kulttuuriperintö ei ole vain menneisyyden muistamista. Kulttuuriperinnön tuhoaminen on myös hyökkäys ihmisten identiteettiä vastaan. Siksi museoiden työ on nykyisessä turvallisuusympäristössä entistä merkityksellisempää", Havu sanoo.

Kulttuuriperintö halutaan nykyistä vahvemmin osaksi varautumista

Museonjohtajat arvioivat, ettei kulttuuriperintöä vielä huomioida riittävästi kansallisessa varautumisessa ja turvallisuussuunnittelussa. Vain kolme prosenttia vastaajista katsoo, että museot ja kulttuuriperintö huomioidaan riittävästi. Lähes puolet arvioi niiden olevan mukana vain osittain ja lähes kolmannes katsoo, ettei museoita ja kulttuuriperintöä huomioida riittävästi.

Museonjohtajat pitävät tärkeänä, että kulttuuriperintö huomioidaan nykyistä vahvemmin osana kansallista varautumista. Avoimissa vastauksissa muistutetaan, että suojelutyö edellyttää pitkäjänteisiä resursseja ja käytännön varautumista.

Viranomaistyö kulttuuriomaisuuden turvaamiseksi on käynnistynyt. Eduskunta hyväksyi viime syksynä kulttuuripoliittisen selonteon (VNS 8/2024 vp), jonka toimeenpanosuunnitelmassa edistetään varautumista kulttuuriperintöalalla. Opetus- ja kulttuuriministeriö asetti tänä keväänä seuranta- ja asiantuntijaryhmät edistämään kulttuuriomaisuuden suojelua sekä Unescon vuoden 1954 Haagin yleissopimuksen toimeenpanoa. Museoliitto osallistuu asiantuntijatyöhön ja edistää kulttuuriomaisuuden turvaamista myös omassa toiminnassaan. 

Museoiden talousnäkymät vakautuivat

Museobarometri seuraa museoiden talousnäkymien kehitystä. Yli puolet (56 prosenttia) vastaajista arvioi museonsa talouden pysyvän ensi vuonna ennallaan. Talouden heikkenemistä ennakoi 31 prosenttia ja vahvistumista 13 prosenttia museonjohtajista. Odotuksia kuvaava saldoluku on -13, kun viime vuonna se oli -22.

Julkisen rahoituksen epävarmuus, kasvaneet kustannukset ja investointitarpeet näkyvät vastauksissa keskeisinä huolenaiheina.

Palvelutulojen odotetaan kehittyvän aiempaa myönteisemmin. Yli neljännes museoista budjetoi palvelutulojen kasvua ensi vuodelle, mikä on selvästi enemmän kuin vuotta aiemmin. Henkilöstötilanne näyttäytyy vakaana: yli 80 prosenttia arvioi henkilöstömäärän pysyvän ennallaan.

Museokäynnit ovat vakiintuneet korkealle tasolle. Yli puolet museonjohtajista kertoo kävijämäärien olleen kuluvana vuonna odotusten mukaisia. Kävijämäärien kehitykseen vaikuttavat vastaajien mukaan erityisesti näyttelyiden vetovoima, tapahtumat ja kotitalouksien taloustilanne.