SDP:n Filatov: Tutkimus vahvistaa arkijärjen – suojaosat tukevat työllisyyttä

Suojaosalla tarkoitetaan oikeutta ansaita työtuloja ilman, että ansiot pienentävät välittömästi työttömyysturvaa tai asumistukea.

– Tutkimustulos on oikeastaan arkijärjen mukainen. Kun ihminen voi ottaa vastaan lyhyen työkeikan, muutaman tunnin työvuoron tai osa-aikatyötä, ilman pelkoa siitä, että tuen ja ansiotulon yhteensovittaminen heikentää toimeentuloa, työn vastaanottaminen on helpompaa. Suojaosa tekee työn vastaanottamisesta kannattavaa, Filatov sanoo.

Tutkimuksessa havaittiin, että työttömyysetuuksien ja asumistuen suojaosat lisäsivät selvästi osa-aikatyön tekemistä työttömyyden aikana. Lisäksi tutkimus osoittaa, etteivät suojaosat heikentäneet myöhempää kokoaikaista työllistymistä.

– Tämä on tärkeä havainto. Hallitus perusteli suojaosien poistamista sillä, että niiden pelättiin houkuttelevan ihmisiä jäämään osa-aikatyöhön. Tutkimuksen perusteella tämä oletus ei saa tukea, Filatov toteaa.

Orpon–Purran hallitus poisti työttömyysturvan suojaosan ja asumistuen suojaosan vuonna 2024. Hallituksen tavoitteena oli vahvistaa kokoaikatyöhön siirtymisen kannustimia.

– Hallituksen mututuntuma oli tässä täysin päinvastainen kuin tutkimusnäyttö. Suojaosien poistaminen ei ole johtanut siihen, että ihmiset olisivat vain siirtyneet kokoaikatöihin. Sen sijaan se on heikentänyt mahdollisuuksia ottaa vastaan pieniä ja satunnaisia työtehtäviä, Filatov sanoo.

Filatovin mukaan suojaosien merkitys korostuu erityisesti pirstaleisilla työmarkkinoilla.

– Kaikille ei ole tarjolla kokoaikatyötä, vaikka sitä haluaisi. Esimerkiksi palvelualoilla osa-aikatyötä tehdään usein siksi, että muuta työtä ei ole tarjolla. Silloin yhteiskunnan pitäisi kannustaa ottamaan vastaan tarjolla olevaa työtä eikä tehdä siitä taloudellisesti kannattamatonta.

Suojaosat toivat turvaa myös niille, joiden toimeentulo muodostui palkkatulojen ja sosiaaliturvan yhdistelmästä. Tukien ja ansiotulojen yhteensovittamiseen liittyvä epävarmuus on voinut muuten tehdä lyhyiden työkeikkojen vastaanottamisesta riskialtista.

– Ihmisen pitää voida tietää etukäteen, mitä työn vastaanottaminen tarkoittaa hänen toimeentulolleen. Jos muutaman sadan euron työkeikka voi johtaa myöhemmin yllättävään tukien pienentymiseen, työn vastaanottaminen ei tunnu turvalliselta vaihtoehdolta.

Filatov pitää tutkimusta tärkeänä muistutuksena siitä, että työllisyyspolitiikkaa pitää tehdä tutkimustiedon eikä oletusten perusteella.

– Kun tutkimus kertoo, että suojaosat tukevat työllisyyttä eivätkä heikennä myöhempää kokoaikaiseen työhön siirtymistä, johtopäätöksen pitäisi olla selvä. Suojaosat pitää palauttaa.

Tutkimuksessa hyödynnettiin laajaa koko väestön kattavaa rekisteriaineistoa. Tutkimusta ovat tehneet Tampereen yliopiston, Valtion taloudellisen tutkimuskeskuksen (VATT) ja tutkimuslaitos Laboren tutkijat.